Pakkasenpureman jälkimainingit

Näin viikon toipumisen jälkeen on hyvä kirjoitella coniraporttia. :D

Niinpä meni vuoden ensimmäinen coni, ja ihan hauskat fiilikset siitä jäi, vaikkakaan sää ei, kiitos vuodenajan, tosiaan ollut se suotuisin. Paleltua tuli tosin onneksi suurimmaksi osaksi vain matkat autolle, ja autolta pois, kun sillä taittuivat nuo matkat paikasta toiseen. Varoitan kuvattomuudesta, ei kummemmin photoshootattu tai mitään kun en saanut tuota toista immeistä innostumaan kameran toisella puolella pomppimisesta, enkä itsekään kovemmin kuvannut mitään.

Lähdimme Lahteen tapamme mukaan perjantaina, ettei lauantaina tulisi turhan kiirus. Perjantaipäivä menikin lähinnä siihen että pakkailtiin tavarat mukaan ja tein cossiin vielä muutaman pikkujutun. Onneksi tuona päivänä ei ollut koulua, joten minkäänlaista hätäilyä ja panikointia ei tarvinnut harrastaa, vaan sai tehdä asiat rauhassa. Tarkoituksenamme oli olla Lahden päässä joskus neljän aikoihin iltapäivällä, joten lähdimme matkaan, ajelimme eteenpäin puoli tuntia ... kunnes tajusin että VOI PRKL meidän rannekkeet! Oikeasti, se fiilis ja henkisen facepalmauksen määrä sen tajutessani oli ihan sanoinkuvaamaton. :D Jouduimme siis kääntymään takaisin hakemaan nuo unohtuneet pirulaiset kotoa, ja lisäaikaa tästä lenkistä tuli tunti. Onneksi kuitenkin tajusin sen ennen kuin oltiin Lahdessa asti, jos se olisi huomattu vasta coniaamuna niin olisi fiilikset ollut enemmän kuin tuskaiset.

Steins;Gate ♥

Majoituttiin Kauppahotelli Grandissa, johon varattiin huone oikeastaan jo silloin kun omppuhotellihuoneita olisi ollut vielä jäljellä, mutta jotenkin se ei vaan inspannut, josta nyt jälkikäteen noista sotkuista lukiessa olen ihan iloinen. Toivotaan ettei conit enää varaa noita hotelleja kokonaan itselleen, jos muuten toimiva systeemi menee solmuun siitä. Ollaan kuitenkin tuossakin nimenomaisessa omenahotellissa sekä kahdessa muussa majoittauduttu, jolloin homma on toiminut nätisti, eikä ongelmia ole ollut.

Grandi puolestaan oli ihan mukava paikka, vaikkakin miinuksia tuo saa muutaman. Suurimpana juttuna se, että meidän huone oli ihan pirun kylmä. Patteri oli kyllä täysillä jne, mutta ikkunan tiivisteet vähän kusi, joten sieltä tuli viileää ilmaa sisään - esimerkiksi suihkusta tullessa tuli fiilis kun olisi hypännyt lumihankeen. Ja siis oikeasti, kuka fagotti on keksinyt ne henkarit joita ei saa irti tangosta, mutta joiden kannattelevan osan saa irti? Epäkäytännöllistä to the max, kun takkiakaan ei saa laitettua henkariin ilman että koko viritelmä tipahtaa sata kertaa alas. Tuskin ketään niiden henkarien pölliminen niin paljoa kiinnostaa. Noin muuten huone oli ihan viihtyisä, hotellin aamiainen makoisa, ja henkilökunta mukavan ystävällistä, joten yleiskuva jäi positiivisen puolelle.

Itse conista sitten. Lauantaina tulimme paikalle senverran myöhässä, ettei ihan ehditty avajaisiin, joten alkupäivä meni lähinnä hengaillessa ympäriinsä, ensimmäisenä ohjelmanumerona oli tarkoitus käydä katsomassa Pantsupaneeli, mutta koska se täyttyi tylysti ihan nenän edestä (aka jäljellä oli vaan hajapaikkoja), niin päädyttiin katsomaan luentoa  Gyaboo, teetä ja joskus musiikkiakin - katsaus musiikkianimeen, joka osoittautui oikein viihdyttäväksi ohjelmanumeroksi, josta jäi käteen muutama sarja jotka katsastaa joskus lähitulevaisuudessa. Erityisesti videoklipit eri sarjoista olivat hauskaa katsottavaa. Luennon jälkeen suuntasin kohti Susilavaa, jonka edessä oli tarkoitus tavata Desuconin Madoka-ryhmämme jäseniä ja höpötellä mm. mahdollisesta esityksestä. En olekaan tuosta vielä täällä blogin puolella maininnut, mutta Homuraa olisi siis tarkoitus tuolloin cossata. Höpöteltiin siinä nurkassa istuskellen vähän päälle tunti, jonka jälkeen erkanimme taas omille teillemme.

Homura on siis kuvassa toinen oikealta, jos joltain on tämä mennyt ohi.

Toisena ohjelmana jonka katsastimme oli tietenkin Hall Cosplayn lavaosuus, johon saimme kohtuullisen hyvät paikat viidennestä rivistä. Eipä tuosta ole sen kummempia sanomisia oikeastaan, hienoja pukuja oli, kuten kisoissa yleensäkin. Päivän viimeisenä ohjelmanumerona käytiin katsomassa vielä luento Taikatyttöjä, labratakkeja ja pingviinejä: animevuoden 2011 tarjonta cosplaylle, ja täytyy sanoa että ohjelmanumero oli odottamisen arvoinen. Asiansa osaavaa luennoitsijaa kuuntelee aina mielellään, etenkin hahmovalinnoista oli hauska kuulla mielipidettä, ja nuo anime-esimerkit onnistuivat tavoitteessaan "katsokaa lisää animea": aloin mm. vihdoin katsomaan sitä pingviinirumpua, joka on katsomisjonossa kököttänyt jo jonkin aikaa. Enkä toki myönnä löytäneeni siitä jo yhden hahmon cosplaylistoilleni köh. Ilta- ja yöohjelmasta en osaa sen kummemmin sanoa, ei tullut katsastettua tälläkään kertaa, vaikka olisi hieman ehkä kiinnostanut. Ehkä sitten joku kerta.

Sunnuntai lähti käyntiin sen huomaamisella, että Grandin yöpyjämäärä oli maagisesti lisääntynyt edellisen yön aikana, aamiaisella kun oli huomattavasti enemmän porukkaa kuin lauantaina, ja ehkä 90% porukasta olikin desuilijoita. Lähdettiin liikkeelle aika myöhään kaikenmaailman pakkaamishärdellin vuoksi, joten missattiin pieni osa luennosta Proppien 101, johon ensimmäisenä suuntasimme. Luennolta jäi muutamia uusia juttuja takataskuun proppien tekoa varten kun itse en ole pahemmin tuota puolta koskaan päässyt ihmettelemään. Into on kyllä kova, mutta cossaamillani hahmoilla ei vaan ole sattunut olemaan kummempia proppeja, johon tulee muutos tänä vuonna mm. niiden Sethin haarukoiden muodossa. Tekniikoista oli kivaa kuulla lisää, kun  esimerkiksi drybrushauksesta olen kuullut moneen otteeseen, mutta luennolla sain vihdoin varmuuden siihen, miten se käytännössä toimii. Myös yksi materiaali oli jäävinään mieleen, mutta toki onnistuin unohtamaan sen jo.. Pitäisi varmaan alkaa pitää koulumaisesti jonkinmoista vihkoa mukana coneissakin, jotta voisi kirjoitella ylös asioita jotka tahtoo muistaa/muuta mielenkiintoista, niin kaikki ei unohtuisi heti.

Luento jäi vähän lyhyemmäksi kuin sille varattu aika, joten ehdimme katsella Yöcosplaypajan mielikuvituksellisten pukujen näytöksen, josta tuli sellainen fiilis että tuotakin olisi kiva kokeilla joskus. :D Jos jaksaisi joku kerta pienen palan yöstään lohkaista psykedeeliselle puvunteolle, ja katsoa mitä siinä ajassa saa aikaan. Sunnuntain ohjelmissa oli monta sellaista, joihin osallistuminen olisi kiinnostanut, joista ehkä päällimmäinen oli Cosplayesityspaja, johon en kuitenkaan sitten päätynyt, koska syödäkin piti jossain välissä, ja Pokémonluento oli sen päällä, vaikkakaan ei sinnekään sitten edes päästy. Tuo cosplayesityspaja on kyllä ideana niin kiva, että voisi toivoa sen löytyvän vielä jostain tulevasta tapahtumasta. Itse kun tahtoisin joku päivä sitä kisassa tai näytöksessä pyörähtämistä päästä kokeilemaan, mutta pieni kammotus lavaa kohtaan hieman jarruttelee asiaa. Sinänsä esiintymisessä ei ole mitään niin kamalaa, olen vaan silläkin alueella aika kokematon ja sitä kautta hieman epävarma, joten harjoitus olisi vain hyväksi.

Viimeisenä varsinaisena ohjelmana kurkattiin vielä Cosplay-kisojen tuomarit, nuo lapsia syövät demonit -paneeli, joka oli simppelisti sanottuna hieno. Vähän samalla tavalla kuin tuossa esityspajakin, tämäkin oli ohjelmanumero joka hieman madalsi kynnystä lähteä joskus kisaan, koska ihmisiähän ne tuomaritkin on, eikä ne ehkä syökään ketään. Oli myös kivaa kuulla tuomaroinnista yleensäkin, ja vähän kurkkia sinne tuomarointiverhon taakse, koska eihän nuo asiat tuomarointiin liittyen ymmärrettävästi kamalan selviä ole, kun en kisaajankaan roolissa koskaan ole ollut. Myös yleisön aktiivisuus oli ihailtavaa, sillä sehän paneelien idea onkin, että yleisökin pääsee osallistumaan keskusteluun, ja elävöittäähän se ohjelmaa, kun myös muut ovat äänessä kuin varsinaiset puhujat.

Viimeisenä juttuna olivat tietenkin vielä Päättäjäiset joissa tuli taas vähän lisäkipinää uusien juttujen kokeilemiseen, hhahah, huomaan taas olevani harvinaisen innostunut kaikesta. :'D Tarkoitan siis tässä sitä, kun nuo ulkomaisten conien edustajat kävivät mainostamassa tapahtumiaan lavalla. Ollaan suunniteltu jo jonkinaikaa sitä, että olisi hauskaa käydä muidenkin maiden coneissa kuin vain Suomen, ja saavutettavuutensa vuoksi tuo Ruotsi on ymmärrettävästi kärjessä siinä. Pääsisipä tekemään siellä jotain muutakin kuin hillumaan risteilyturistina Tukholmassa, jota en tosin ole tehnyt kuin sen kaksi kertaa, mutta se riitti jo puuduttamaan. Kun ei tuo Tukholman keskusta nyt noin pääpiirteissään niin kovin kummoisempi ole kuin Helsinkikään, vaikkakin hienoja paikkoja/nähtävyyksiä sieltä kyllä löytyy, sitä ei käy kieltäminen.  Mutta se siitä, katsotaan milloin suunnitelmat toteutuvat.

Raaargh kääntynyt hiha + maksimaalinen kuvanlaatu

Vielä noin yleisesti conista ja cosplaysta, itse cossasin siis suurimman osan conista Code Geassin C.C'tä, joka oli pukuna ihan mukava päällä, jos ei lasketa kenkiä, joissa päkiän alla ei ollut minkäänlaista platformia, joka korkean koron kanssa teki niistä hippasen epämukavat jalassa. Ja vähän oma numeronsa oli myös peruukki, jossa ei ollut muuten mitään vikaa, ennenkuin lauantai-iltana matkalla hotellille päätä alkoi jomotella hieman, ja huomasinkin että peruukin etureuna oli painanut hiusrajaan sellaisen kauniin punaisen railon, joka ihan for realz näytti aika skeeriltä.. Sen häviämiseenkin meni se muutama päivä. En kyllä ole varma miten se edes pääsi muodostumaan, sillä peruukki ei ollut mitenkään erityisen kireällä tai muutakaan, varmaan se vaan johtui siitä etummaisen nauhan ohuudesta. Noin yleisesti puvusta ja sen tekoprosessista voisin kirjoitella vaikka oman postauksensa, sillä tuossa oli muutamiakin asioita joita kokeilin ensimmäistä kertaa.

C.C'n lisäksi mukana oli rennompi puku, eli Haruhi Suzumiya leffasta The disappearance of Haruhi Suzumiya ( ♥!). Puku oli tosin hieman puutteellinen, sillä minulla ei ollut cossiin takkia, mutta tarkoituksena olikin vaan lähinnä päästä vaihtamaan mukavammat vaatteet päälle, ja tuo kauluspaita + vekkihame oli ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kyllä aika moni ehti kuvaakin pyytämään siinä lyhyehkössä ajassa mitä tuossa puvussa paikalla pyörin. Itselläni ei tosin nyt tähän hätään ole kuvia puvusta, mutta ehkä niitäkin seuraa vielä, ehkä sitten kun olen sen takinkin saanut tuohon tehtyä. Raidasin nimittäin lauantaina syöntireissulla Lahden UFFin jossa oli euron päivät, ja hamstrasin sieltä pari jakkua, joita pitää vain hieman muokata istuvammiksi ja lyhyemmiksi.

Seuraavaa conia odotellessa, näillä näkymin se on Chibicon 25.2. :)

Materialismia ja lupauksia.

Taas on tovi vierähtänyt, ja asioita saatu aikaan enemmän tai vähemmän cosplayn saralla. Täytyy kyllä sanoa että toi koulu syö jaksamista vähän turhankin paljon, enkä tiiä onko toi niinkään oikea ala mulle. Istutaan melkeenpä kaiket päivät koneella tekemässä tehtäviä saman kaavan mukaan, eikä mitään kamalasti jää mieleen, ja kun pääsee kotiin niin tekee mieli vaan laiskotella kun oon saavuttanut niin kauniin koomatilan tietokoneella lagaamisesta. Vielä kun tuokin ala on aikalailla sopeutunut tähän internet-aikakauteen, niin ei välttämättä työtehtävät paljon tota hohdokkaampia ole tulevaisuudessakaan.. Noh, ainakin on jotain tekemistä päivisin ja saa lisäkoulutusta sen ah-niin-turhantuntuisen lukion päälle. Mutta se siitä aihepiiriin kuulumattomasta löpinästä, back to business!

räpelträpelt

Ilmeet on.

Taannoiset eBay-tilaukset kolahtivat postiluukusta mukavasti peräkkäisinä päivinä, ja fiilis oli heti kuin jouluna! Jos aloittaisi vaikka tuosta peruukista, joka on plusmiinus ihana. Vaikkakin väri on hippasen kirkkaampi ja kuitu kiiltävämpää kuin tuotekuvissa, niin tämä on tarkoitukseensa oikein sopiva. Tämä ei tosin ole ihan yhtä paksu kuin nuo aikaisemmat pitkät peruukkini, mutta ei sieltä mistään verkko kuitenkaan paista läpi, ja ehkä tuo ohuus näyttää myös vähän luonnollisemmalta kuin megapaksuus (ja ainakin kuitua on vähemmän selviteltäväksi jos ja kun tuo päättää mennä takkuun). Saksinkin tuota jo kuosiin, en tosiaan ole jättämässä tuollaista kuitukasaa silmien väliin, mutta kuvia pitää aina olla räpsimässä heti kun saa peruukin käsiinsä, hhahah.

Ja kun en niitä Frostbiten cosseja olekaan paljastanut niin saa arvata kelle tuo on tarkoitettu! Tai arvausleikit sikseen, Code Geass R2'n C.C olisi tarkoitus tehdä tuossa mustassa peruspuvussaan. Päätöksen syntymisestä ei ole kamalan pitkää aikaa jos niin sanoisi, havahduin vaan eräänä kauniina päivänä siihen, että tämän vuoden conit meni jo, ja uusi kausi alkaakin jo tammikuussa! Ihanaa kyllä että on saatu tapahtuma pimeää talvea piristämään, ei tule niin pitkää taukoa coneista.

Paljasta reittä ja olkapäätä, perus talvipuku. :D

  Täytyy myöntää että olen tehnyt tuohon vasta aluspukua, ja varsinaiset kankaat lähtivät tilaukseen vasta äskettäin, mutta opiskelu, rahat ja niin edelleen, veronpalautukset on kiva juttu ♥. Olen kuitenkin tehnyt suunnittelua niin paperille kuin päänsisäisestikin, kaavat on aikalailla valmiina, eikä noiden kankaidenkaan saapumisessa pitäisi kestää kovin kauaa, joten ihan kamalaa hätää ei vielä ole, onhan coniin aikaa vielä kuukausi ( ne kohtalokkaat sanat..). Tilailin nyt kankaita myös Seth-cossia varten niin pääsen aloittelemaan sen kanssa näin ajoissa, eikä sitten tule kiire. Jos uudenvuodenlupauksia tehdään, niin ensivuonna kiristän itseäni senverran, että yritän parhaani mukaan aloittaa sen pukujen tekemisen reilusti ajoissa ettei tulisi niitä itkuparkuja ja vähäunisia öitä kun on taas pitänyt jättää asiat viimetinkaan.
 Olen tosin seurannut ihan kysymysmerkki pään yllä sitä miten jotkut aloittivat kamalan stressaamisen ja "FROSTI ON KOHTA JA MUN PUKU EI OO VALMIS!"-itkun jo joskus lokakuun puolella. Hyvähän se on olla ajoissa, ja saada hommat tehtyä, mutta itkustressaamista on turhaa aloittaa ihan noin aikaisin kuitenkaan, ajoissa aloittamallahan sen voi nimenomaan välttää.

Olen tässä välissä onnistunut myös vaihtamaan sitä toista pukua lukemattoman monta kertaa, kun tuo timeskip-Nia vaan jotenkin ei tunnu sopivan mulle tällä hetkellä. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin pukiessani viimeksikin sen puvun päälle tuli sellanen olo että ei, näytän ihan pöntöltä tämä päällä. En kuitenkaan aio mitään pukua vetää päälle vastenmielisesti, joten katsotaan mitkä fiilikset on tammikuussa. Kyllä tuonkin puvun aika tulee vielä, ja Nia on hahmona niin ihana ja kiva cossattava, että olen varma ettei se siitä ole kiinni. Ehkä ne on vaan nää kaudet kun maku vaihtelee, vähän kuin arkipukeutumisessakin.

Mutta tosiaan, sieltä eBayn ihmemaasta saapui myös toinen paketti, joka sisälsi aimo kasan halpoja räpsyttimiä, jokaista noista on se kymmenen paria, että ihan kesken ei ole loppumassa. Kokeilin noista muistaakseni noita ylhäältä laskettuna neljänsiä tai viidensiä ensimmäisenä, ja oli kyllä viimeistään peiliin katsoessa sellainen fiilis että nyt on joku ylimääränen megajytky silmässä. :D Tottumuskysymyksiä ehkä. Se liimakaan ei oikein tahtonut pitää, joskin vika voi olla joko liimassa tai omissa kätösissäni, näin ekaa kertaa ripsien kanssa räpeltävänä en ihmettelisi jos kyseessä olisi jälkimmäinen. Mutta harjoitus tekee mestarin!

Derp

Tulipa taas vähän päivitystaukoa mitä hauskimmasta syystä: tämä ulkoasu alkoi tympiä niin paljon ettei yhtään tekisi mieli postailla mitään uutta ennenkuin se on kivempi. :D Uudistusta nyt ei kuitenkaan tullut vielä, koska en saa millään raavittua noista jo olemassaolevista kuvista kivaa headeriä, tämä kun kuitenkin on cosplayblogi, niin tahtoisin jonkun cosplaykuvan tuohon tökkäistä. Ehkä sitten kun saan vähän photoshoottailtua ja täten sopivaa kuvamateriaalia sitä varten.

Laadukas kuva on hyvin laadukas.

Olen tässä välissä pyöräyttänyt yhden puvunkin aika nopealla aikataululla eräitä halloweenpirskeitä varten, mutta tuota kummempia kuvia ei siitäkään vielä ole. Hahmona nyt kuitenkin oli Blood-C:n Saya, puku valmistui hyvin nopeasti, ja hyvin pienellä budjetilla. Rahaa meni 8 euroa, kun hyödynsin vanhaa vähän liian löysäksi feilattua vekkihametta, kirpputoria ja omia varastoja, oikeastaan ainoa asia mitä piti hakea kaupasta oli kanttinauha. Eipä tuo kokonaisuus pahemmalta näytä, jos ei lasketa tuota peruukkia, joka on vaan lyhyt peruukki + mustaa irtokuitua yhdistettynä hyvin heppoisesti. Nuo kun ovat vähän erisävyisiä mustia, joten en halunnut kiinnittää niitä toisiinsa turhan tiukasti, koska molemmille löytynee käyttöä vielä tulevaisuudessakin. Jos ja kun tätä cossia tulen tulevaisuudessa käyttämään niin hankin kyllä uuden peruukin, ja teen sen Sayan miekankin.

Olisi kyllä kiva päästä lähiaikoina taas photoshoottailemaan vähän, kun vaan olisi kuvaaja jolla riittäisi innostus lähteä rämpimään pihalle ja räpsimään miljoona kuvaa, että joku niistä onnistuisikin. Kuvien onnistumiseen kun tarvitaan niin monta tekijää, ja voin sanoa että ollaan molemmat aika noviiseja kun tähän aiheeseen tullaan. Itse kun en ole niin kovin kauaa cosplayta harrastanut vielä, joten poseeraustaitoni on vielä lapsenkengissään, jonka vuoksi ne kuvat ei aina näytä niin kovin kauniilta, kun asennot ja ilmeetkin ovat vähän milloin mitäkin. Tämän lisäksi olen vähän vaikea kuvattava, ja äärimmäisen nirso valitessani kuvia jotka saavat nähdä päivänvalon, joten sekään ei mitenkään kamalasti auta asiaan, mutta kukapa haluaisi jakaa itsestään rumia kuvia internetissä. Tuo ainoa mörkö joka minua enemmän kuvaa puolestaan ei omaa kovinkaan ihmeellistä valokuvaustaustaa, eikä näin ollen osaa niin kamalan paljoa ohjeistaa minua kameran edessä, taikka aina tiedosta millaiset kuvakulmat ja rajaukset näyttävät parhailta, niin kombotamme kaunetta. Tämä on vain harjoituksen puutetta, erehdyksen kautta oppii ja niin edelleen, mutta joskus tulee mietittyä onko vika minussa vai onko ihan normaalia että 90% kuvista mitä minusta otetaan näyttävät rehellisesti sanottuna aika kamalilta, vaikka miten yrittäisi. :D

Onnellista on sentään se, että kun photoshoottailee omalla kameralla niin saa itse päättää mitkä kuvat pysyvät visusti omissa synkissä kätköissään, ja mitkä pääsevät nettiin asti. Ehkä jäätävin asia on ne conien käytävä-snapshotit, joita saa sitten bongailla netistä tapahtuman jälkeen ja facepalmata naamansa irti sille miten kamalalta voikaan näyttää. Pahinta on vielä se, jos kuvaaja ei odota senvertaa että kuvattavana saisi pyyhkäistyä puvun suoraksi, haituvat pois silmiltä jne, vaan nappaisee kuvan about heti kun kuvan ottamiseen on luvan saanut. Ei näin.

Mutta se siitä. Eilisen puolella tuli tilailtua Frostbiten cosseja varten asioita eBayn ihmemaasta, ja nyt odottelen sormet syyhyten millon pääsen niihin käsiksi. Tilaukseen meni siis peruukki ja paketti irtoripsiä noin yleisesti cosseja varten. Saa sitten nähdä miten käy kun saan ne ripset näppeihini, tuollaisia kun ei ole koskaan tullut naamaansa räpellettyä, mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja tuon hintaisten ripsien kanssa ei ehkä haittaa vaikka tärvelisinkin muutamat. Katsellaan sitten uudelleen mielipidettä kun on silmät täynnä liimaa! Tekoripset tuntuvat noin yleisesti heittävän sellaisen kivan boostauksen meikkiin, ja vaikka omia ripsiäni onkin monesti pituutensa vuoksi kadehdittu (=wtf :D), niin nuo tekarit on ihan eri levelillä pituutensa ja erityisesti tuuheutensa puolesta.

Vaaleanpunainen

 Mielikuvitukselliset otsikot voittoon. 

Näinpä tässä nyt kävi, että suunnitelmat sekä Talksiin että Gaalaan menosta pyörähtivät roskikseen. Syynä aikalailla se rahatilanne, kun tässä lokakuussa on vähän muitakin häppeninkejä jotka sitä rahaa syövät. Ei kyllä harmita sinänsä, sillä perjantaina on kuitenkin PC:n miitti, ja sitten viikonloppuna näen erästä rakasta kaveriani jota en olekaan nähnyt turhan pitkään aikaan.

Noihin häppeninkeihin palatakseni, perjantaina tosiaan kilahti lisävuosia mittariin, ja suuntasimme Ruotsin suuntaan heti kun tuota ikää oli yksin risteillä hhaha. Matka noin muuten ei tämän blogin aihepiireihin uppoa, mutta käytiin me Tukholman Science Fiction Bokhandelnissa, josta pari pientä juttua tarttuikin mukaan. Myönnetään, tiesin tasantarkkaan sen, mitä tuolta halusin jo kun etukäteen tutkin netistä missä tuo sijaitsee. Ja se jokin oli...

Näin-käytät-cosplaypuvun-osia-kuvaustaustana

.. Cosmode! Olen miiteissä päässyt selailemaan noita muiden lehtiä, ja ne on niin silmäkarkkia, että kyllä itsellekin kelpasi. Japania en vielä osaa niin hyvin että noista teksteistä kamalasti mitään tajuaisin, mutta paksu lehti täynnä värikkäitä kuvia kelpaa paremmin kuin hyvin. Plus vielä se, että mukana tuli muutama kaava cosplayssa hyödyllisiin vaatekappaleisiin, jotka kyllä todennäköisesti tulevat vielä käyttöön! Tosi selkeät kuvalliset ohjeetkin on mukana, joten vaikka en sitä teksti-opastusta siitä tajua, niin kuvat kertoo juuri sen verran kun tarvitseekin. Pitänee vaan vähän muoksia niitä kaavoja siihen suuntaan, että ne sopivat omiin mittoihin, koska en ehkä mene vannomaan että nuo pienille aasialaisille suunnatut onesize-koot menisivät itselleni päälle. Lehden lisäksi tuli ostettua sellainen Yoko Littner - avaimenperäasia, koska en vaan voinut vastustaa, ja se se pääsikin heti roikkumaan laukunreunaan kilisemään.

Suomessa jo ennen Ruotsiin lähtöä minua lahjottiin, ja lahjoista kivoin oli kyllä Batteryn lisäksi peli, jota olen jo kauan kuolannut, ja sen ostamista suunnitellut: Eternal Sonata. Hymy kyllä levisi taas korviin asti kun paketin avasin, kyllä tuo kanssaeläjä osaa kuunnella suunnitelmani ja hankkia pelit sopivasti lahjaksi ennenkun ehdin niitä itse kassalle kiikuttamaan, ei haittaa yhtään! Pakko myöntää, että tästäkin pelistä löytyy yksi hahmo joka ainakin noin ulkonäöllisesti innostaisi enemmän kuin paljon, mutta saa nähdä miten käy sitten kun pääsen pelissäkin siihen asti että tuo hahmo vastaan kävelee, koska siinä se vasta varmistuu, meneekö hahmo To do -listalle vai ei. Saatte arvailla kuka hahmoista se on hhaha. Eli toisinsanoen miettikää mikä hahmo on pelin ärsyttävin, sillä itselläni on jokin taipumus valkata juuri niitä hahmoja joille tuntuu olevan hateclubit jollain nurkalla hhaha.

♥

Cosplayn puolella voin kyllä sanoa olleeni täysi vätys viimeaikoina. Olen kyllä saanut tuon Nian nyt tilaan jota voisi kuvata sanalla 'valmis', ja enää puuttuu lähinnä tapahtuma jossa tuota käyttäisin. Nyt kun en CosplayGaalaan menekään, niin puvun käyttö siirtyy jonnekin ensivuoden puolelle. Aina sieltä joku päivä löytyy jolle ei pukua keksikään, tämä on hyvä varasuunnitelma. Nian lisäksi en sitten olekaan tehnyt muuta kuin suunnittelutyötä, ja uusien hahmojen listalle kahmimista, hups. Ensivuodelle on kyllä luvassa vaikka mitä, esimerkiksi ekat kerrat kun pääsen ryhmäilemään! PC: porukan kanssa kun on tosiaan ryhmäcossi suunnitteilla, ja tällä hetkellä onkin menossa se final round -äänestys kahden sarjan väliltä, joista molemmista löytyy kyllä kiinnostavia hahmoja. Tuon lisäksi suunnitelmissa on ollut osittain samojen tyyppien kanssa Baccano! -ryhmis, johon näillä näkymin olen nakkiutumassa Mirian rooliin, ellen nyt ota ja vaihda sitä hahmoa Chaneen. Isaac ja Miria on kuitenkin ihan superlempparit sarjasta, joten mielelläni Mirian rooliin hyppäisin, mutta nyt kun en tuota Isaacin cossaajaa etukäteen tunne, niin voin vain toivoa etten sen vuoksi jänistä. :D 

Näyttääpä noi kuviot epätasasilta, ei ne noin rumat oo oikeesti!

Jos nyt tuosta Niasta vielä senverran mainitsen, niin kokeilin tässä taas innovatiivisesti uusia asioita: softiksen sijaan nuo kultaiset osat syntyivät jämäkästä tukikankaasta ja kultaisesta satiinista. Ihan hyvin tuntuu toimivan, joten mahdollisesti käytän tätä tyyliä jatkossakin johonkin. Tosin pitänee ostaa uutta tukikangasta, tuon nykyisen huonoa huonompi liima alkaa jo ärsyttää.. Kun ei tartu niin ei tartu.

Näin off-topiccina, tää ulkoasu on alkanut jo tökkiä mua silmiin, jotenkin näyttää liian ahtaalta ja ärsyttävältä, joten vaihdosta ehkä luvassa joskus lähitulevaisuudessa, kunhan saan vähän jotain inspistä.

Narikointia ja demokratiaa!

Eli Traconkin tuli ja meni sitten pitkän odotuksen jälkeen, ja mukavaahan siellä oli!
Saavuimme Tampereelle jo perjantaina, joka on muutenkin tapa, mutta myös perjantaille sijoitetut työvoimainfot vetivät puoleensa vielä vähän lisää, joten Tamperetaloa tuli katseltua jo tuolloin perjantain puolella, samalla myös kummasteltua sitä puoliksi aukirevittyä sorsapuistoa. Mietiskelin sitä, mihinköhän porukka nyt löytää tiensä hengaamaan, mutta hyvinhän sitä tilaa siinä paikan ympäristössä riittää ja riitti ihmisten hengauspaikaksi, ja muutamat reippaat yksilöt löysivät nähtävästi sen monttuisen ja nauha-aidatun sorsapuistonkin omaksi alueekseen.

Itse löydyin sekä lauantaina että sunnuntaina narikkatiskin takaa, jossa pompiskelin sen kahdeksan tuntia yhteensä. Tykkäsin kyllä tuosta hommasta! Jotenkin sopivan yksinkertaista, mutta silti hauskaa, ja hiljaiset sekä kiireisemmät ajat tasapainottivat toisiaan kivasti, pelkkä paikallaan istuminen olisi ollut ihan liian tylsää, mutta jatkuva juokseminen ja seisominen olisi uuvuttanut jalat. Mietin taas tapani mukaan ennen ensimmäistä vuoroa että voi ei, mitäköhän tästä tulee, mutta ei siinä mitään ihmeempiä kommervenkkejä ollut, muutamaa epäselvyyttä lukuunottamatta, joihin sai vastauksia nopeasti muilta vänkäreiltä/ylivänkäriltä. Työkaverit olivat myöskin tosi mukavia, ja tekivät työskentelystä vielä asteen mukavampaa, mitäpä ei hyvä seura parantaisi. Narikka oli myös jännä paikka bongata tuttuja ihmisiä joita ei muuten randomisti conipaikalta löytänyt. Mielelläni nakkiudun narikkaan joissain tulevissakin tapahtumissa siis!

Noin muuten lauantaipäivä tuli hypittyä suurimmaksi osaksi yksinään ympäriinsä ja moikkailtua joitakin vanhoja tuttuja, ja olihan tuo ihan jännää vaihtelua siihen miten yleensä conit tulee hengattua. Ehkä vähän liian tylsää ja yksinäistä vaan kun ei mitään sellaista "kiinteää seuraa" ollut jonka kanssa olisi hengaillut, enkä vieläkään oikein tunne ihmisiä tarpeeksi änkeäkseni seuraan. :'D Ehkä tämä tästä. Tuosta syystä myös kuvamateriaalin määrä lauantailta on aikalailla nollassa, kun tuo kuvailija ei kulkenut kyljessä kiinni. Tuli kuitenkin katsastettua mm. WCS-karsinnat ja sen yhteydessä ollut pukukisa, ja ei kyllä voi muuta kuin kehua sitä laatua! Sekä puvut että esitykset olivat WCS'n puolella luokkaa leuka lattiassa, ja uskon ettei tuomareiden tehtävä ollut lainkaan helppo kun päätöksen hetket olivat käsillä. Sijoittuneet totisesti ansaitsivat paikkansa, ja ensi vuonna nähdään Japanissa jälleen hienot edustajat Suomelta. Onnitteluja niille keille onnittelut kuuluvat, vaikka tänne eksyminen onkin epätodennäköistä. Myös pukukisan taso oli kova, ja panostus pukuihin näkyi selkeästi.

Yksi juttu mistä tuossa cosplaykisasta voisi heittää kritiikkiä oli se cosplaylippujärjestelmä. Enkä nyt tarkoita edes sitä puolta, että lippuja oli jaettu tuplakappaleina, vaan sitä ihan yleistä systeemiä tähän cosplaylippuhommaan. Itse olin ilmeisesti joskus aiemmin lukenut netistä sen, että liput on käytössä, mutta itse conipaikalla tuo tieto oli päässäni epävarmana, kun olin kuitenkin päntännyt mm. niitä työvoimaohjeita siihen päälle, ja tuo lippukäytäntö kun on niin useassa conissa että ne on helppo sekoittaa keskenään. Paikanpäällä koitin etsiskellä tietoa ohjelmalehdestä, josta sitä ei yllätyksekseni löytynyt, joten päädyin kipittelemään vähän ympäri conipaikkaa etsien mahdollista tiskiä josta näitä voisi saada, ja sellaisen sitten loppujenlopuksi löysinkin, ja lipun sain, ja täten pääsin kisoja katsomaankin. Voin vain miettiä ketuttiko niitä jotka ilman lippua koittivat pyrkiä sisälle, mutta saivat tämän faktan lipuista kohti pleksiä siinä kohtaa.

Kun lauantain narikkavuoroni oli 18-22, en sitä illan ohjelmaa kovemmin katsastanut, kun eivät ne ikärajattomat iltabileetkään oikein osunut oikeaan aikaslottiin. Työvuoron jälkeenkin oli sellainen sudennälkä ja väsymys että halusin vain äkkiä ruokaa jostain, ja heittää cossin vihdoin pois päältä. Eipä tuossa yöohjelmassa tosin olisi ollut muita ehdottoman kiinnostavia aiheita kuin se Inside the cosplayers' studio, niin paluu Tamperetalolle ei kovemmin innostanut, josta myöskään narikassa huonoissa kengissä seisoskelusta tähtiä ja salamoita heittelevät varpaat eivät olisi kovin innostuneet. Tosin tuosta ohjelmanumerosta ei yllättävästi ollut ohjelmakartassa mitään merkintää, joten en tuossa vaiheessa ollut edes varma milloin ja mihin olisi tullut hipsiä ohjelman nähdäkseen, eikä se loppujenlopuksi nälkäsärky-fiiliksissä jaksanut kiinnostaakaan niin paljoa.

Omppuhotelli tarjosi taas mukavat unet, ja nyt kun oltiin viisastuttu viimekerrasta sillä, että tajusimme varata huoneen siitä lähemmästä paikasta, ei matkakaan paljoa rasittanut. Tosin huone vaikutti tällä kertaa jotenkin.. heppoiselta. Ei sillä, varustelutaso oli ihan hyvä, ja erona esim. Lahteen tuolta löytyi jopa mikroaaltouuni, jota emme tosin sitten edes käyttäneet mutta anygays. Esim suihkussa käydessä vaan tuntui ettei seiniin uskaltanut kolauttaakaan, kun tuntui että koko seinä kaatuu siitä, kumahteli niin nätisti kun ihmeellistä ohutta muovisysteemiä tuntui olevan. Myös melut käytävästä, ja jokainen yläkerrassa otettu askel tuntuivat kuuluvan kuin kajareista olisi soittanut, tosin tähänkin tottui kohtuullisen nopeasti eikä se sen kummemmin häirinnyt sen jälkeen. Pehmeä sänky ja fluffyt peitot on kuitenkin se pääasia, ja ne on ollut ompussa aina kunnossa. ♥

Sunnuntai-aamu alkoi taas arpomisella, kun en ollut varma jaksanko laittaa cossin päälle vielä toiseksi päiväksi, sillä siinä näkyi käytön jäljet, lähinnä ryppyinä tosin. Tuntui ärsyttävältä kun mekon etumukseen istumisesta ja muusta moisesta aiheutuneet rypyt tuntuivat omaan silmään luovan visuaalisen illuusion siitä, että se olisi ollut mahdoton makkarankuori joka myötäilee vatsamakkaroita joita ei oikeasti ole olemassakaan. Ajatus siitä että potentiaalinen kuvailija on mukana koko päivän kuitenkin voitti ryppyilyn, ja näin päädyin Aerithina paikalle sunnuntainakin.

Conipaikalle päästyämme kävimme vain heittämässä matkatavarat narikkaan, jonka jälkeen suunta oli kohti sorsapuiston reunamia pienenmoinen photoshoottaus mielessä. Voin vaan sanoa että tuon sansiketkun pomppiessa kameran toisella puolella on herpderp -kuvamateriaalin prosentuaalinen määrä toisinaan vähän turhankin suuri. :'D Kun itse yrittää jotenkin keksiä jotain fiksua, ja toinen pelleilee kameran kanssa, ottaa pöhköjä kuvia ja saa minut nauramaan, on ketjureaktio lähtevä ja lopputulos on... vähemmän kuin kaunis. Mutta ainakin fiilis on rento kun kuvaaja on tuttuakin tutumpi, ja kuvista tulee paljon aidompia kun ei tarvitse yrittää pakottaa naamalleen tekohymyä. Kyllä sieltä kuvasaaliin seasta muutamia helmiäkin yksilöitä löytyi, ettei ihan facepalmaamiseksi mennyt kuvien selaaminen jälkikäteen.

Kuvailemisen jälkeen kävin vaihtamassa vaateparren hieman helpompaan malliin, ja suuntasimme katsomaan Cosplayjournalismi netissä -paneelia. Mielenkiintoinenhan tuo oli, oli mukavaa kuulla eri ihmisten näkökulmaa cosplayblogaamiseen ynnä muuhun aiheesta kirjoittamiseen netissä, ja olisi kyllä hauskaa kuunnella jutustelua asiasta uudestaankin, ehkä hieman pidemmällä kestolla. Muutamia kivoja ideoitakin sieltä lenteli, esimerkiksi ne cosplay-käyntikortit kuulostaa tosi fiksulta idealta, siinä saisi taas huomiohuorattua itselleen vähän lisää kävijöitä niin dA:han, tänne blogiin kuin muuallekin hhaha. Ei sillä, teen tätä ihan itseäni varten, mutta ei se yhtään haittaa tietää että jotain muutakin kiinnostaa nämä rupuiset raapusteluni, kyllähän se inspaa huomattavasti enemmän kun tietää ettei vaan kirjoita jotain random cosplaypäiväkirjaa jota kukaan ei lue.

Paneelin jälkeen käytiin mm. syömässä omnom ja niin edelleen, jonka jälkeen päädyin taas sinne narikkaan tekemään toisen vuoroni.Siellä kökin juoksinkin sitten siihen asti että conirakennus alkoi näyttää varsin tyhjältä ja ihmiset oli suurimmaksi osaksi ajettu ulos, jonka jälkeen omakin kotimatka sai alkaa. Ihan alunperin facepalmasin sille, miten olin unohtanut ruksittaa työvuorolistasta pois tuon toisen cosplaykisan ajan, mutta nyt katsottuani sen kokonaisuudessaan Youtubesta.. Ei harmita enää. Jos WCS'n puolella näkyi sitä superia ja eeppistä, niin nuo esitykset esityskisassa olivat kyllä kokeneet sievoisen taantuman. Yaoita, vanhaa läppää, yaoita jne, ei kamalasti kiinnosta. Kielen tunkeminen toisen kurkkuun lavalla ei oo koskaan kohdannut sitä omaa näkemystäni hyvästä esityksestä, anteeksi jos tästä nyt joku yaoi-fani vetää palkokasvia väärään aukkoon. Itseasiassa oli siellä pari esitystä jotka olisivat olleet ihan hyviäkin ilman sitä viimeistä kuolakohtausta, mutta se viimeinen screeni yleisestikin ratkaisee paljon siitä, millainen kuva esityksestä jää. Kuitenkin seassa oli myös niitä hyviä esityksiä, sen enempää erittelemättä, jotka sitten paistoivat sieltä välistä hienoina. Se juttu miksi olisi ollut kiva olla katsomassa kisaa oli se juonto! Hienoa, yksinkertaisen hienoa, ei liikaa eikä liian vähän mitään, ja ne pienet "hieno peruukki!" yms heittelyt oli söpöjä ja varmasti tuntuivat mukavilta kisaajankin korvaan.

Näin tiivistettynä siis hieno coni, jota työnakit värittivät kivasti. Otsikosta vielä senverran, että itse en ollut tuossa conipelissä varsinaisesti mukana, mutta kannatin salaa oransseja, hähää. Ostoksiakaan ei tullut tehtyä kuin yksi, mutta laatu korvaa määrän:

Kurrnam Gurren Lagann 6

Ja kaikenlisäksi tuon etukannen avattuani tämä ilmestyi sieltä välistä! Silmänkarkkia, vaikka tuo taite vääristääkin kuvaa tässä hieman. Kompensoidaan tällä kuvalla esim sitä etten saanut sitä timeskip-Niaa valmiiksi Traconiin. Tosin conista löytyi kyseinen hahmo muutenkin, ja nätti puku olikin, joten olen iloinen siitä, etten turhaan hötkyillyt tuon omani kanssa.

♥

Vielä olisi DesuTalksia ja CosplayGaalaa tälle vuodelle, sen saa nähdä mitä noissa nähdään! (Vaikkakaan Talksissa en nyt välttämättä mitään cosplayaa, ellen keksi jotain tosi simppeliä.) Postauksesta tuli vähän giganttinen, mutta teen sen koska voin, toivottavasti joku jaksoi lukeakin!

If you fall seven times, laugh eight times

Nyt kun on kaikki paikat kipeinä eikä jaksa muuta tehdä kuin lagailla, on hyvää aikaa kirjoitella tännekin jotakin. Lensin tosiaan eilen hevosen selästä päälleni/naamalleni, ja siinä samassa niksahti olkapää ja selkäkin aika perkeleen kipeiksi, kun kaikenkukkuraksi onnistuin toistamaan tämän kaksi kertaa samalla kaavalla, nam. Sain kanssa suun täyteen hiekkaa, joka ei myöskään ollut kamalan mukava kokemus, kaikenmaailman hevosenpaskat siellä seassa yh, ei ihme että kurkkuunkin on sattunut niin ettei melkeen nielasta pysty. Päänsärky sentään alkaa jo pikkuhiljaa hävitä kun on nauttinut sopivasti aspiriinia. Onneksi mitään ei kuitenkaan murtunut tms, onni onnettomuudessa! Että sellaset masokistiharrastukset hhaha. En nyt kuitenkaan turhan paljon jaksaisi kykkiä ompelukoneella selkä mutkalla kiroamassa, kun ei ole kovin ergonominen tuo ompelunurkkaus. :D Eipä sillä tosin, pitäisi ensin käydä nappaamassa ne kankaat tuota Traconin toista pukua varten, jotta olisi jotain mistä tehdäkin, vaikkakin nyt menee rahasta osa siihen kun pitää ostaa uusi kypärä, argh.

Mielenkiintoisten ja vähemmän mielenkiintoisten WIP-selostuksien sijaan voisinkin heitellä tähän muutaman näitä ensivuoden suunnitelmiani. En nyt suunnittele liikaa näin ajoissa, sillä tiedän etteivät suunnitelmat toteudu jos niitä hamstraa liikaa, mutta tuossa nyt muutama aikalailla varma hahmo. Erityisesti yksi näistä kuumottelee jo kohtuullisen kovasti..

.. Nimittäin Seth! Nyt kun olen jo aikani kuolaillut ja suunnitellut tämän toteuttavani, saapui sopivanlainen porkkana toteutukseen: Trinity blood -ryhmä! Ryhmä on suunnitteilla ensivuoden Traconiin, vaikkei tapahtuman eksaktista ajankohdasta pahemmin tietoa vielä olekaan, mutta ainakin aikaa löytyy kiitettävästi, tälläisen projektin kanssa kun sitä myös tarvitsee. Näppini suorastaan syyhyävät innosta päästä näpertelemään tätä cossia ja kiroilemaan kunnianhimoisuuteni alimpaan helvettiin painiessani kaikkien noiden krumeluurien ja puvunosien kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee, ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuten sanontakin osoittaa. Hahmo on kyllä niin täyttä rakkautta, etten malta odottaa pääseväni tämän saappaisiin päiväksi. Noin fun factina sanottakoon, että vaikka tämä kuva on se jota eniten olen hehkuttanut, en ole aivan satavarma toteutanko puvuista tämän version vaiko jonkun niistä muista, vaikkakin kallistun kyllä aikalailla tuohon yllä olevaan pukuun, vaikka se onkin se yleisin puku mitä Sethistä tuppaa bongailemaan.

Blue Rose/Karina Lyle

Tiger&Bunny on hauska sarja, ja Karina hahmona ihana kaikessa tsunderemaisuudessaan. Ja tuo casual-vaatetus on niin kiva ja mun tyylinen, että voisin hyvin vetäistä sen päälle ihan arkenakin, eli pakkohan tuo on toteuttaa, kun ei turhan monimutkainenkaan viritelmä ole. Hiustensa puolestakin olisi helppoa, sillä ei tarvitse kuin hieman kasvattaa ja sävyttää niin tämä oma moppikin kelpaa varsin hyvin. Tuota Blue Rose -puolta en kyllä tule toteuttamaan, ainakaan hyyyvin pitkään aikaan. Ei vaan riittäisi kroppa, itseluottamus eikä taidot tuon toteuttamiseen uskottavasti. Onhan tuo puku kiva, ja pidän tuostakin osiosta hahmoa, mutta ei vaan kestäisi kantti. 

Mutta hetkinen, tämähän on jo nähty? Ensivuoden puolelle on ollut suunnitteilla jonkinlaista pienimuotoista TTGL-ryhmää, jolloin Niailen taas tuolla pre-timeskip -puvulla. Aion parannella pukua hieman, kun esim. kengät osoittautuivat desussa senverran huonoiksi, että ne menevät vaihtoon kokonaan. Yhden super ragekohtauksen on aiheuttanut myös vaatekomeron mystinen mörkö joka on käynyt heittämässä tuohon mekko-osioon pari pientä mustaa tahraa, jotka ei lähde irti niin millään, joten mahdollisesti sekin menee vaihtoon, mikäli pelastuskeinoja ei löydy. Suunnitteilla on myös tehdä muutama muu Nian versio (mm. anti-spiral).

Serah Farron (FFXIII-2)

Koska Serah on ihana, ja tuo uusi puku.. asdgfghj! ♥ Vaikkei peliä ole vielä julkaistu, olen ihan varma että tämä tulee tehtyä, koska tykkään ihan liikaa tosta desingnistä, väreistä, kaikesta! Voisin vuodattaa tähän mm. riemua siitä, että Serah on pelattava hahmo, ja täten enemmän näkyvillä tulevassa pelissä, mutta jääköön se tälle asteelle, ettei mene liikaa fanityttöilyn puolelle. Tykkään, näin lyhyesti sanottuna.  

Tämän enempää niitä kohtuullisen varmoja pukuja ei ole, ideoita on kyllä paljon, joten todennäköisesti hahmoista ei ole tulossa pulaa, toivon vaan että saan nyt nämä kunnialla tehtyä, ja katsellaan sitten esim. ensivuonna mitä siihen lisäksi heitetään!

Syksy saapuu

Nyt kun kesän conit alkavat olla pulkassa, on aika kääntää kelkka kohti syksyä, ja Traconia. Pukuilusuunnitelmia on jonkinverran, ja se mitä saan tehtyä riippuu nyt täysin siitä miten onnistun saamaan rahaa. Työttömyys kun on lievästi perseestä, vaikka miten yrittää hakea töitä ja opiskelupaikkoja, ei tunnu mistään nappaavan, yhyy oivoi,  jne jne. Hhahah, juuri kun olin napsauttanut tämän viestin luonnoksiin, sain puhelinsoiton: pääsin varasijalta kouluun! Ei sillä, eipä se opiskelijan leipä kyllä niin kovin leveä ole, mutta kai sitä aina jotenkin selviää, ja ammattitutkinto on kiva asia. Mutta back to business.

Kurkistus tulevaan

 Traconiin teen todennäköisesti valmiiksi tuon Aerithin, se on tällä hetkellä aikalailla paria juttua vaille valmis, mutta pieni mutta tästäkin löytyy. Peruukki, ja sen tuomat ristiriitaiset fiilikset. En tosiaan saanut sitä ajoissa fcaconiin, vaan se päätti saapua ~tunnin sen jälkeen kun oltiin lähdetty painelemaan kohti Turkua. Palattuamme conista oli paketti odottelemassa, ja sen avattuani oli vähän ristiriitaiset fiilikset. Nimittäin se väri. Myyjän kuvassa peruukki on aika rutkasti vaaleampi kuin tämä yksilö mikä paketissa saapui; kuvassa peruukki oli sellainen vivaihteikkaan ruskea, paketista kuoriutuessaan se oli tasaisen tummaruskea. Ei mene ihan monitor settingsien piikkiin tuo. Muuten ihastuin kyllä, kuitu on pehmeää ja varsin aidon hiuksen oloista, ja peruukki on muutenkin laadukkaan oloinen. Käytän tätä Aerithille nyt ainakin kokeeksi, jos ei tunnu oikealta niin eiköhän tuolle muutakin käyttöä löydy.

Itse puku on ollut mukavan yksinkertainen ja helppo tehtävä, jos ei lasketa ärsyttävää säätöä nimeltä kanttinauhojen itse tekeminen. En millään jaksanut metsästää oikeanväristä nauhaa kissojen ja koirien kanssa kun Eurokangas tarjosi vain vaaleaa vaaleanpunaista ja kirkkaanpinkkiä. Yksinkertaistahan sekin toki on leikkailemisen kohdalla, (kun en kuvitellutkaan noita leikkeleväni täysvinoon kuten ehkä kuuluisi,) silittämisvaiheessa sitten meinasikin kärähtää sekä sormet että hermot muutamaan kertaan, mutta kyllä se sitten onnistui. Tuon mekko-osion taas tein ilman kaavoja suorakaiteen muotoisista kappaleista joita sitten muokkailin paremmin päälle istuviksi sovittelemalla ja säätämällä, johtuen mm. siitä, ettei mitään kaavoja olisi edes saanut ängettyä sille Niasta ylijääneelle kankaanpalalle, joten piti hieman soveltaa. Ihan hyvin tuo kuitenkin onnistui, vaikkei ehkä olekaan mikään oikeaoppisen vaatteentekemisen mallikappale. Harrastan kyllä yleensä aika hyvin tuota kankaankulutuksen yliarviontia, koska mikään ei ole ärsyttävänpää kuin se, että kangas loppuu kesken kaiken. Ja kätevää kun näin jälkikäteen niistä jämistä saa jotain aikaiseksikin. 

Niitä muita suunnitelmia/mahdollisuuksia Traconiin olisivat mm. TTGL:n  Nia ja Fairy Tailin Erza Scarlet, molempiin kun löytyisi peruukitkin jo. Niasta joko tuo timeskip tai anti-spiral versio, ja Erzasta taas se perus hameversio ilman armoreita, taikka sitten ne liekkihousut. Voi tätä päätöksenvaikeutta ja ajan vähyyttä, gah. Tällä hetkellä kallistun vähän tuon timeskip-Nian puoleen, mutta saa nähdä mikä on tilanne siinä vaiheessa kun on rahaa ostaa ne kankaat ja muut materiaalit.

Nia ♥

Tuli myös ilmoittauduttua Traconiin vänkäriksi, tai oikeastaan tein sen jo about silloin kun se ilmo aukesi, mutta anygays. Hyväksymisviesti saapui aikoja sitten, ja jos pysyn ykköstehtävässäni, niin allekirjoittanut löytyy narikasta. Narikka on kyllä ihan hyvä paikka, ei tietotekniikkaa jonka kanssa sössiä, hhaha. Ainakaan toivottavasti. Infoaminen sentään on aivan toista tasoa kuin animeconissa, joka oli tosin ihan odotettavissakin. Jäi yksinkertaisesti sanottuna niin hyödytön fiilis siitä animeconin nakkeilusta, ettei toista samanlaista kokemusta toivo ainakaan ihan heti tulevaksi vastaan. Olen kyllä innokas tekemään asioita yhteisen hyvän eteen ja auttamaan niin kauan kun tiedän mitä pitää tehdä, ja kuinka asiat toimivat.