Näytetään tekstit, joissa on tunniste random. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste random. Näytä kaikki tekstit

2012/06/02

Land of Cauliflowers and Fabric

Ahoy! Desu on viikon päästä ja cossit ovat itseasiassa ihan harvinaisen hyvällä mallilla. Vielä on jonkinverran tehtävää, mutta aikataulussa ollaan niin, ettei viimeisen yön itkuparkupaniikkeja tarvitse vetää tälläkään kertaa, sillä näin kesätyöttä jääneenä minulla on koko viikonloppu ja ensiviikko vielä aikaa viimeistelemiseen.

Cossien sijaan hieman stressiä tuottaa coni noin muuten, sillä joudun tällä kertaa lähtemään Lahteen yksin. Sinäänsä ihan okei, Lahti ei ole maailman pelottavin paikka ja tiedän kyllä ihmisiä joita voin koittaa bongailla conissa, mutta toivon todella etten päädy pingviiniin tapaani olemaan yksin koko tapahtuman ajaksi, sillä olen yllättävän seurallinen ihminen, jota ei välttämättä aina ujosteluni vuoksi huomaa. Conipaikalla olemisen lisäksi stressaa se, että minulla on koko omppuhotellihuone käytössäni, hui. Olisi ihan kivaa jos saisin vielä jonkun seurakseni tuonne, sillä ainakin viimekäynnillä huone oli aivan valtava, ja uskon että pienimuotoinen paranoia ja ennenkaikkea tylsyys iskee jos saan asuttaa huonetta yksinäni + olen aika varma että eksyn matkalla conipaikalle jos en stikkaa itseäni jonkin random-porukan kannoille. :'D Mutta eiköhän tästä selvitä, uskon että Desusta tulee aika mahtis!

Mutta se siitä. Nyt, ottakaa vähän wippikuvia!

????

 Sain laatikollisen kukkakaalia cosseja varten eikun mitä. Kangastukulla on tapana lähettää nuo kankaansa aika jännissä laatikoissa, ja voin sanoa että repesin ääneen kun sain tuon laatikon käteeni lähi-valintatalossa. Kyllä sieltä kuitenkin ihan kangasta löytyi, vaikkakin pienoinen kukkakaalikuuri ennen conia voisi tehdä hyvääkin. Tykkään kyllä Kangastukusta kankaiden ostopaikkana, sillä hinnat ovat esimerkiksi Eurokankaaseen verrattuna kohtuullisen halvat, ja ainakin nuo kankaat mitä itse olen tuolta tilannut ovat olleet juuri sitä mitä odotinkin, eikä laadussa ole ollut valitettavaa.

Kangastukun kankaiden lisäksi kiitän onneani siitä, että nuo Aradian paita- ja housukankaat löytyivät molemmat kirpputorilta, todella edullisesti. Paidan kangas taisi maksaa 2€, ja housujen 3€, jos oikein muistan, ja nuo ovat juuri semmoiset mitä kyseisiä vaatekappaleita varten olin ajatellutkin. Lucky me! Olin itseasiassa vähällä dumpata koko cossin jonnekin hamaan tulevaisuuteen, koska uusina nuo kankaat olisivat maksaneet sen verran, ettei kukkaroni olisi kovinkaan kamalasti kiittänyt minua.


Välisovitus, ja repeäminen sille
kuinka pikkumyyltä näytin. :'D

Roikkolahje, sekin on löytänyt muotonsa, ja tulee vielä löytämään
paikkansakin sukan alta.

Puku kokonaisuudessaan on lähes valmis, kokonaisuudesta puuttuu enää huppu, paidan printti ja siipien kangasosan kiinnitys, joista viimeistä en odota kovin innolla, josko näin sanoisin. Tätä operaatiota varten pitää hankkia kuumaliimapyssy, sillä -le gasp- en omista sellaista vielä! Sanon puolustuksekseni vain että peruskoulun kuviksentunnit eivät jättäneet kuumaliiman kanssa leikkimisestä kovin ruusuisia muistoja, joten en ole kamalasti ikävöinyt tuota kapistusta. Olen taiteillut siipiä varten rungon rautalangasta, mutta jotenkin tuntui ettei tuosta saa otettua kovin fiksua kuvaa mitenkään, joten alla sellainen vähemmän fiksu versio. Ignooratkaa kaunis naamasmudge, kaulajänteistänikin voinee päätellä että ilmeeni oli aika velmu. :,D

Työkalut! (Näiden asetteleminen ja kuvaaminen oli harvinaisen hauskaa.)


Herp derp ja kuvakin on melkein suorassa

Sarvetkin saivat uusinnan, sillä en ollut yhtään tyytyväinen ensimmäiseen yritelmään. Tämä versio on se joka saa nähdä päivänvalon, nyt nuo ovat reilusti paksummat, ja helpommat kiinnittää hiuspantaan, johon ne tulevat löytämään tiensä kunhan löydän sen hiuspannan vielä siitä piilosta mihin se on itsensä lurkkinut.

Kyllä sitä sarviakin pitää sovittaa. 0u0




Lähdekuva
Tein nuo muuten samalla tavalla kuin ensimmäisetkin, mutta sen sijaan että olisin laittanut rautalankaa tukirangaksi tiukasti yhteenkieputettuna, tein siitä tälläkertaa spiraalimaisen rungon, jonka taivuttelu oikeaan muotoonsa oli kyllä rutkasti ärsyttävämpää, mutta lopputulos kyllä näyttää että se kannatti. Foliotakaan ei tarvinnut käyttää niin äärimmäisiä määriä tällä kertaa. Tämän lisäksi päädyin käyttämään FimoAir -kevytmassaa päällystämiseen, jotteivat nuo sarvet painaisi ihan tonnia, ja voin sanoa että suosittelen kyseistä ainesta! Todella mukavaa työstettävää, riittoisaa, ja kuivuttuaan todella kevyttä ja helposti hiottavissa.    




Hhaha, näyttää kuin jonkun sarvekkaan varjo heijastuisi sarvien ylle.

Aradian lisäksi myös Homura edistyy, joskin tästä prosessista on vähemmän kuvia. Puvusta on nyt täysin valmiina vasta hame, mutta takki on kovasti valmistumaanpäin, ja kilpikin lähinnä viimeistelyä vaille. Kilven teko oli hauskaa, sillä sain tapani mukaan inspiraation siihen keskellä yötä, jonka voi ehkä havaita älynväläysten määrästä. Käytin mm. ympyräisen muodon saavuttamiseen mallina pientä wokkipannua, sillä siitä tuli about sopivan kokoinen pyörylä.


Ääri-häiritsevää kun nuo pienempien ympyröiden
kaari-asiat ovat väärinpäin.
Innovatiiviset tekotavat kunniaan!


 

















Pohjana siis toimii pahvi, jonka päälle liimasin samankokoisen softispalan. Noita pitkulaisia muotoja varten puolestaan päädyin käyttämään rautalankaa kahdessa paksuudessa (0.7mm ja 1,5mm), joka toimi muuten varsin hyvin, mutta se liimaamisvaihe ei ollut ehkä hauskin. Tuo rautalanka kun on niin kapeaa ja sileää ettei sen tarttumispinta-ala alla olevaan softikseen ole kovin suuri, joten liiman kanssa sai vähän säätää. Tuon jälkeen vuorossa oli mm. maalaaminen, josta nyt ei kummempia kuvia ole.

Hameen teko oli kivaa, sillä koen vekkihameiden väsäämisen suhtkoht rentouttavaksi puuhaksi, onhan se mukavan yksinkertaista ja helppoa puuhaa. Tähän tosin voi vaikuttaa myös se fakta, että noita hamosia on tullut tehtyä jo aika monta, joten rutiini on aika hyvin päässyt muodostumaan. Tästä huolimatta en ole mitenkään salamannopea vekkihameenväsääjä, sillä ainakin itse preferoin sitä, että teen asiat huolella ja rauhassa, enkä juosten kusten, lopputuloksesta tulee lähes aina parempi näin.

Ihanan vääristyneet värit, tuo röyhelö ei ole oikeasti ihan noin keltainen.














Tykkään mm. ommella vekkien päälle pienet ~5cm pitkät pystysuorat tikkaukset, sillä ne saavat vekit pysymään nätimmin paikallaan. Noilla vekeillä kun on tapana aueta aika paljon, ja törröttää vähän suuntaan jos toiseenkin vaikka niitä silittäisi miten hartaasti. Joka tosin voi olla toivottukin efekti, mutta tässä tapauksessa se ei ollut sitä. 

Nyt jatkukoon ompelu. Loppukevennykseksi vielä hyvin random kuva tuolini jaloista, ompelin sille sukat!

Noiden jalkojen päässä olevat tassut tuppasivat raapimaan lattiaa liikaa.. Problem solved!

2011/12/08

Materialismia ja lupauksia.

Taas on tovi vierähtänyt, ja asioita saatu aikaan enemmän tai vähemmän cosplayn saralla. Täytyy kyllä sanoa että toi koulu syö jaksamista vähän turhankin paljon, enkä tiiä onko toi niinkään oikea ala mulle. Istutaan melkeenpä kaiket päivät koneella tekemässä tehtäviä saman kaavan mukaan, eikä mitään kamalasti jää mieleen, ja kun pääsee kotiin niin tekee mieli vaan laiskotella kun oon saavuttanut niin kauniin koomatilan tietokoneella lagaamisesta. Vielä kun tuokin ala on aikalailla sopeutunut tähän internet-aikakauteen, niin ei välttämättä työtehtävät paljon tota hohdokkaampia ole tulevaisuudessakaan.. Noh, ainakin on jotain tekemistä päivisin ja saa lisäkoulutusta sen ah-niin-turhantuntuisen lukion päälle. Mutta se siitä aihepiiriin kuulumattomasta löpinästä, back to business!

räpelträpelt
Ilmeet on.

Taannoiset eBay-tilaukset kolahtivat postiluukusta mukavasti peräkkäisinä päivinä, ja fiilis oli heti kuin jouluna! Jos aloittaisi vaikka tuosta peruukista, joka on plusmiinus ihana. Vaikkakin väri on hippasen kirkkaampi ja kuitu kiiltävämpää kuin tuotekuvissa, niin tämä on tarkoitukseensa oikein sopiva. Tämä ei tosin ole ihan yhtä paksu kuin nuo aikaisemmat pitkät peruukkini, mutta ei sieltä mistään verkko kuitenkaan paista läpi, ja ehkä tuo ohuus näyttää myös vähän luonnollisemmalta kuin megapaksuus (ja ainakin kuitua on vähemmän selviteltäväksi jos ja kun tuo päättää mennä takkuun). Saksinkin tuota jo kuosiin, en tosiaan ole jättämässä tuollaista kuitukasaa silmien väliin, mutta kuvia pitää aina olla räpsimässä heti kun saa peruukin käsiinsä, hhahah.

Ja kun en niitä Frostbiten cosseja olekaan paljastanut niin saa arvata kelle tuo on tarkoitettu! Tai arvausleikit sikseen, Code Geass R2'n C.C olisi tarkoitus tehdä tuossa mustassa peruspuvussaan. Päätöksen syntymisestä ei ole kamalan pitkää aikaa jos niin sanoisi, havahduin vaan eräänä kauniina päivänä siihen, että tämän vuoden conit meni jo, ja uusi kausi alkaakin jo tammikuussa! Ihanaa kyllä että on saatu tapahtuma pimeää talvea piristämään, ei tule niin pitkää taukoa coneista.


Paljasta reittä ja olkapäätä, perus talvipuku. :D
  Täytyy myöntää että olen tehnyt tuohon vasta aluspukua, ja varsinaiset kankaat lähtivät tilaukseen vasta äskettäin, mutta opiskelu, rahat ja niin edelleen, veronpalautukset on kiva juttu ♥. Olen kuitenkin tehnyt suunnittelua niin paperille kuin päänsisäisestikin, kaavat on aikalailla valmiina, eikä noiden kankaidenkaan saapumisessa pitäisi kestää kovin kauaa, joten ihan kamalaa hätää ei vielä ole, onhan coniin aikaa vielä kuukausi ( ne kohtalokkaat sanat..). Tilailin nyt kankaita myös Seth-cossia varten niin pääsen aloittelemaan sen kanssa näin ajoissa, eikä sitten tule kiire. Jos uudenvuodenlupauksia tehdään, niin ensivuonna kiristän itseäni senverran, että yritän parhaani mukaan aloittaa sen pukujen tekemisen reilusti ajoissa ettei tulisi niitä itkuparkuja ja vähäunisia öitä kun on taas pitänyt jättää asiat viimetinkaan.
 Olen tosin seurannut ihan kysymysmerkki pään yllä sitä miten jotkut aloittivat kamalan stressaamisen ja "FROSTI ON KOHTA JA MUN PUKU EI OO VALMIS!"-itkun jo joskus lokakuun puolella. Hyvähän se on olla ajoissa, ja saada hommat tehtyä, mutta itkustressaamista on turhaa aloittaa ihan noin aikaisin kuitenkaan, ajoissa aloittamallahan sen voi nimenomaan välttää.

Olen tässä välissä onnistunut myös vaihtamaan sitä toista pukua lukemattoman monta kertaa, kun tuo timeskip-Nia vaan jotenkin ei tunnu sopivan mulle tällä hetkellä. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin pukiessani viimeksikin sen puvun päälle tuli sellanen olo että ei, näytän ihan pöntöltä tämä päällä. En kuitenkaan aio mitään pukua vetää päälle vastenmielisesti, joten katsotaan mitkä fiilikset on tammikuussa. Kyllä tuonkin puvun aika tulee vielä, ja Nia on hahmona niin ihana ja kiva cossattava, että olen varma ettei se siitä ole kiinni. Ehkä ne on vaan nää kaudet kun maku vaihtelee, vähän kuin arkipukeutumisessakin.


Mutta tosiaan, sieltä eBayn ihmemaasta saapui myös toinen paketti, joka sisälsi aimo kasan halpoja räpsyttimiä, jokaista noista on se kymmenen paria, että ihan kesken ei ole loppumassa. Kokeilin noista muistaakseni noita ylhäältä laskettuna neljänsiä tai viidensiä ensimmäisenä, ja oli kyllä viimeistään peiliin katsoessa sellainen fiilis että nyt on joku ylimääränen megajytky silmässä. :D Tottumuskysymyksiä ehkä. Se liimakaan ei oikein tahtonut pitää, joskin vika voi olla joko liimassa tai omissa kätösissäni, näin ekaa kertaa ripsien kanssa räpeltävänä en ihmettelisi jos kyseessä olisi jälkimmäinen. Mutta harjoitus tekee mestarin!

2011/10/18

Vaaleanpunainen

 Mielikuvitukselliset otsikot voittoon. 

Näinpä tässä nyt kävi, että suunnitelmat sekä Talksiin että Gaalaan menosta pyörähtivät roskikseen. Syynä aikalailla se rahatilanne, kun tässä lokakuussa on vähän muitakin häppeninkejä jotka sitä rahaa syövät. Ei kyllä harmita sinänsä, sillä perjantaina on kuitenkin PC:n miitti, ja sitten viikonloppuna näen erästä rakasta kaveriani jota en olekaan nähnyt turhan pitkään aikaan.

Noihin häppeninkeihin palatakseni, perjantaina tosiaan kilahti lisävuosia mittariin, ja suuntasimme Ruotsin suuntaan heti kun tuota ikää oli yksin risteillä hhaha. Matka noin muuten ei tämän blogin aihepiireihin uppoa, mutta käytiin me Tukholman Science Fiction Bokhandelnissa, josta pari pientä juttua tarttuikin mukaan. Myönnetään, tiesin tasantarkkaan sen, mitä tuolta halusin jo kun etukäteen tutkin netistä missä tuo sijaitsee. Ja se jokin oli...

Näin-käytät-cosplaypuvun-osia-kuvaustaustana

.. Cosmode! Olen miiteissä päässyt selailemaan noita muiden lehtiä, ja ne on niin silmäkarkkia, että kyllä itsellekin kelpasi. Japania en vielä osaa niin hyvin että noista teksteistä kamalasti mitään tajuaisin, mutta paksu lehti täynnä värikkäitä kuvia kelpaa paremmin kuin hyvin. Plus vielä se, että mukana tuli muutama kaava cosplayssa hyödyllisiin vaatekappaleisiin, jotka kyllä todennäköisesti tulevat vielä käyttöön! Tosi selkeät kuvalliset ohjeetkin on mukana, joten vaikka en sitä teksti-opastusta siitä tajua, niin kuvat kertoo juuri sen verran kun tarvitseekin. Pitänee vaan vähän muoksia niitä kaavoja siihen suuntaan, että ne sopivat omiin mittoihin, koska en ehkä mene vannomaan että nuo pienille aasialaisille suunnatut onesize-koot menisivät itselleni päälle. Lehden lisäksi tuli ostettua sellainen Yoko Littner - avaimenperäasia, koska en vaan voinut vastustaa, ja se se pääsikin heti roikkumaan laukunreunaan kilisemään.

Suomessa jo ennen Ruotsiin lähtöä minua lahjottiin, ja lahjoista kivoin oli kyllä Batteryn lisäksi peli, jota olen jo kauan kuolannut, ja sen ostamista suunnitellut: Eternal Sonata. Hymy kyllä levisi taas korviin asti kun paketin avasin, kyllä tuo kanssaeläjä osaa kuunnella suunnitelmani ja hankkia pelit sopivasti lahjaksi ennenkun ehdin niitä itse kassalle kiikuttamaan, ei haittaa yhtään! Pakko myöntää, että tästäkin pelistä löytyy yksi hahmo joka ainakin noin ulkonäöllisesti innostaisi enemmän kuin paljon, mutta saa nähdä miten käy sitten kun pääsen pelissäkin siihen asti että tuo hahmo vastaan kävelee, koska siinä se vasta varmistuu, meneekö hahmo To do -listalle vai ei. Saatte arvailla kuka hahmoista se on hhaha. Eli toisinsanoen miettikää mikä hahmo on pelin ärsyttävin, sillä itselläni on jokin taipumus valkata juuri niitä hahmoja joille tuntuu olevan hateclubit jollain nurkalla hhaha.

♥

Cosplayn puolella voin kyllä sanoa olleeni täysi vätys viimeaikoina. Olen kyllä saanut tuon Nian nyt tilaan jota voisi kuvata sanalla 'valmis', ja enää puuttuu lähinnä tapahtuma jossa tuota käyttäisin. Nyt kun en CosplayGaalaan menekään, niin puvun käyttö siirtyy jonnekin ensivuoden puolelle. Aina sieltä joku päivä löytyy jolle ei pukua keksikään, tämä on hyvä varasuunnitelma. Nian lisäksi en sitten olekaan tehnyt muuta kuin suunnittelutyötä, ja uusien hahmojen listalle kahmimista, hups. Ensivuodelle on kyllä luvassa vaikka mitä, esimerkiksi ekat kerrat kun pääsen ryhmäilemään! PC: porukan kanssa kun on tosiaan ryhmäcossi suunnitteilla, ja tällä hetkellä onkin menossa se final round -äänestys kahden sarjan väliltä, joista molemmista löytyy kyllä kiinnostavia hahmoja. Tuon lisäksi suunnitelmissa on ollut osittain samojen tyyppien kanssa Baccano! -ryhmis, johon näillä näkymin olen nakkiutumassa Mirian rooliin, ellen nyt ota ja vaihda sitä hahmoa Chaneen. Isaac ja Miria on kuitenkin ihan superlempparit sarjasta, joten mielelläni Mirian rooliin hyppäisin, mutta nyt kun en tuota Isaacin cossaajaa etukäteen tunne, niin voin vain toivoa etten sen vuoksi jänistä. :D 

Näyttääpä noi kuviot epätasasilta, ei ne noin rumat oo oikeesti!
Jos nyt tuosta Niasta vielä senverran mainitsen, niin kokeilin tässä taas innovatiivisesti uusia asioita: softiksen sijaan nuo kultaiset osat syntyivät jämäkästä tukikankaasta ja kultaisesta satiinista. Ihan hyvin tuntuu toimivan, joten mahdollisesti käytän tätä tyyliä jatkossakin johonkin. Tosin pitänee ostaa uutta tukikangasta, tuon nykyisen huonoa huonompi liima alkaa jo ärsyttää.. Kun ei tartu niin ei tartu.

Näin off-topiccina, tää ulkoasu on alkanut jo tökkiä mua silmiin, jotenkin näyttää liian ahtaalta ja ärsyttävältä, joten vaihdosta ehkä luvassa joskus lähitulevaisuudessa, kunhan saan vähän jotain inspistä.

2011/08/16

If you fall seven times, laugh eight times

Nyt kun on kaikki paikat kipeinä eikä jaksa muuta tehdä kuin lagailla, on hyvää aikaa kirjoitella tännekin jotakin. Lensin tosiaan eilen hevosen selästä päälleni/naamalleni, ja siinä samassa niksahti olkapää ja selkäkin aika perkeleen kipeiksi, kun kaikenkukkuraksi onnistuin toistamaan tämän kaksi kertaa samalla kaavalla, nam. Sain kanssa suun täyteen hiekkaa, joka ei myöskään ollut kamalan mukava kokemus, kaikenmaailman hevosenpaskat siellä seassa yh, ei ihme että kurkkuunkin on sattunut niin ettei melkeen nielasta pysty. Päänsärky sentään alkaa jo pikkuhiljaa hävitä kun on nauttinut sopivasti aspiriinia. Onneksi mitään ei kuitenkaan murtunut tms, onni onnettomuudessa! Että sellaset masokistiharrastukset hhaha. En nyt kuitenkaan turhan paljon jaksaisi kykkiä ompelukoneella selkä mutkalla kiroamassa, kun ei ole kovin ergonominen tuo ompelunurkkaus. :D Eipä sillä tosin, pitäisi ensin käydä nappaamassa ne kankaat tuota Traconin toista pukua varten, jotta olisi jotain mistä tehdäkin, vaikkakin nyt menee rahasta osa siihen kun pitää ostaa uusi kypärä, argh.

Mielenkiintoisten ja vähemmän mielenkiintoisten WIP-selostuksien sijaan voisinkin heitellä tähän muutaman näitä ensivuoden suunnitelmiani. En nyt suunnittele liikaa näin ajoissa, sillä tiedän etteivät suunnitelmat toteudu jos niitä hamstraa liikaa, mutta tuossa nyt muutama aikalailla varma hahmo. Erityisesti yksi näistä kuumottelee jo kohtuullisen kovasti..



.. Nimittäin Seth! Nyt kun olen jo aikani kuolaillut ja suunnitellut tämän toteuttavani, saapui sopivanlainen porkkana toteutukseen: Trinity blood -ryhmä! Ryhmä on suunnitteilla ensivuoden Traconiin, vaikkei tapahtuman eksaktista ajankohdasta pahemmin tietoa vielä olekaan, mutta ainakin aikaa löytyy kiitettävästi, tälläisen projektin kanssa kun sitä myös tarvitsee. Näppini suorastaan syyhyävät innosta päästä näpertelemään tätä cossia ja kiroilemaan kunnianhimoisuuteni alimpaan helvettiin painiessani kaikkien noiden krumeluurien ja puvunosien kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee, ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuten sanontakin osoittaa. Hahmo on kyllä niin täyttä rakkautta, etten malta odottaa pääseväni tämän saappaisiin päiväksi. Noin fun factina sanottakoon, että vaikka tämä kuva on se jota eniten olen hehkuttanut, en ole aivan satavarma toteutanko puvuista tämän version vaiko jonkun niistä muista, vaikkakin kallistun kyllä aikalailla tuohon yllä olevaan pukuun, vaikka se onkin se yleisin puku mitä Sethistä tuppaa bongailemaan.


Blue Rose/Karina Lyle

Tiger&Bunny on hauska sarja, ja Karina hahmona ihana kaikessa tsunderemaisuudessaan. Ja tuo casual-vaatetus on niin kiva ja mun tyylinen, että voisin hyvin vetäistä sen päälle ihan arkenakin, eli pakkohan tuo on toteuttaa, kun ei turhan monimutkainenkaan viritelmä ole. Hiustensa puolestakin olisi helppoa, sillä ei tarvitse kuin hieman kasvattaa ja sävyttää niin tämä oma moppikin kelpaa varsin hyvin. Tuota Blue Rose -puolta en kyllä tule toteuttamaan, ainakaan hyyyvin pitkään aikaan. Ei vaan riittäisi kroppa, itseluottamus eikä taidot tuon toteuttamiseen uskottavasti. Onhan tuo puku kiva, ja pidän tuostakin osiosta hahmoa, mutta ei vaan kestäisi kantti. 



Mutta hetkinen, tämähän on jo nähty? Ensivuoden puolelle on ollut suunnitteilla jonkinlaista pienimuotoista TTGL-ryhmää, jolloin Niailen taas tuolla pre-timeskip -puvulla. Aion parannella pukua hieman, kun esim. kengät osoittautuivat desussa senverran huonoiksi, että ne menevät vaihtoon kokonaan. Yhden super ragekohtauksen on aiheuttanut myös vaatekomeron mystinen mörkö joka on käynyt heittämässä tuohon mekko-osioon pari pientä mustaa tahraa, jotka ei lähde irti niin millään, joten mahdollisesti sekin menee vaihtoon, mikäli pelastuskeinoja ei löydy. Suunnitteilla on myös tehdä muutama muu Nian versio (mm. anti-spiral).

Serah Farron (FFXIII-2)

Koska Serah on ihana, ja tuo uusi puku.. asdgfghj! ♥ Vaikkei peliä ole vielä julkaistu, olen ihan varma että tämä tulee tehtyä, koska tykkään ihan liikaa tosta desingnistä, väreistä, kaikesta! Voisin vuodattaa tähän mm. riemua siitä, että Serah on pelattava hahmo, ja täten enemmän näkyvillä tulevassa pelissä, mutta jääköön se tälle asteelle, ettei mene liikaa fanityttöilyn puolelle. Tykkään, näin lyhyesti sanottuna.  

Tämän enempää niitä kohtuullisen varmoja pukuja ei ole, ideoita on kyllä paljon, joten todennäköisesti hahmoista ei ole tulossa pulaa, toivon vaan että saan nyt nämä kunnialla tehtyä, ja katsellaan sitten esim. ensivuonna mitä siihen lisäksi heitetään!

2011/07/13

FFFF--

Kesä, kärpäset, ja epätoivo. Ja viikonloppuna Animecon, jota odotan varsin vaihtelevin fiiliksin. Noin enemmän tai vähemmän liittyen, löydyn Animeconissa mm. cosplaykisojen takahuoneesta auttelemasta, toivon olevani avuksi. Omat cossit on vielä vähän vaiheessa, ja tämän kirjoittamisen jälkeen saan hyökätä ompelukoneen kimppuun raivolla. Nyt tarvitsen kuitenkin hetken tauon tuosta rakkineesta.

Tuo kun nyt päätti eilen kosahtaa vähemmän kivasti. Ensin siitä sammui lamppu, joka nyt ei kamalan iso asia ole, sen voi vaihtaa aina, sitten kun niitä vaihtolamppujakin olisi. Mutta lampun sammumisen jälkeen kone alkoi muutenkin rykiä ja pitää normaalia ihmeellisempää ääntä, eikä sitä kamalan siistiä tikkiäkään meinaa irrota. Argh. Vielä olisi pari juttua jotka pitäisi tehdä, suurimpana Aerithin takkisysteemi, jota en todellakaan ala väsätä käsin. Uusi ompelukone hankintalistalla. Olen jo miettinyt varasuunnitelmana esimerkiksi sitä, josko tekisin hahmosta sitten sen KH1-version, jossa sitä takkia ei ole. En ole tosin itse peliä pelannut, mutta desperate times call for desperate solutions, sen ehtii sitten joskus.

Crisis core, Kingdom hearts 2, Kingdom hearts 1, Final Fantasy VII. Kuvasta toki puuttuu se AC-versio, jota itse olen tekemässä, mutta ei se paljoa tuosta peliversiosta poikkea.

Takkiongelman lisäksi nyt stressataan sitä, ehtiikö peruukki tulla.. Periaatteessa sen olisi pitänyt tulla jo, joten toivo alkaa tippua tämänkin suhteen. Loppujenlopuksi saattaa käydä niin, että jätän tämän cossin suosiolla kesken, ja nappaan kaapista jonkun korvaavan, tai menen ilman cossia jonkun päivän. Ei turhaa stressiä.. No, senkin suhteen olen jo feilannut. :D

Tämän ihanuuden lisäksi saan tällä hetkellä kärsiä fyysisestikin, kun ilmeisesti mansikka-allergia tms ilmoittelee itsestään mukavan ihottuman merkeissä. Ostettiin tosiaan eilen mansikoita, joita söin muutaman, ja siitäkö ilo irtosi. Ei itselläni ennen ole mitään tälläisiä allergioita ollut, mutta nyt se vain poksahti jostain yhtäkkiä. Vaatii aikalailla kaiken itsehillinnän olla raapimatta kutiavia käsivarsia kokoajan. Vielä lisäiloa tuo se, että niitä mansikoita on aika kasa vielä jääkaapissa, enkä pysty olemaan syömättä niitä, kesän ykkösherkku!

Vähän pikaraporttia tällä kertaa, nyt potkimaan sitä ompelukonetta ja toivomaan että tapahtuu ihmeitä.

2011/05/22

Kukatonta kukankatselua

Tänään tuli käytyä Roihuvuoren Hanamissa, jossa oli PKSC:n (pääkaupunkiseudun cosplayharrastajat) miitti, joka kuitenkin fuusioitui J-rakun porukan kanssa. Kirsikankukat olivat kyllä suurimmaksi osaksi ehtineet jo heittää veivinsä, muutama hassu yksilö siellä puissa vielä sinnikkäästi killui, joten se kirsikankukkapointti oli vähän hukassa, mutta ainakin ilma oli suotuisa! Ihanan lämmintä, mutta pieni tuulenvire joka esti ihan totaalisen sulamisen, ja loppujenlopuksi sai minut jäätymään niin kivasti että oli pakko häippästä paikalta. Itse miittailu oli omalta osaltani aika pienimuotoista, sillä suurin osa paikallaolleista oli itselleni aikalailla tuntemattomia, ja päädyin taas suureksi osaksi istuskelemaan hiljaa paikallani kuin kivi.. : D Argh ujoilu, ärsytän itseäni.





Tai oikeastaan en ole niin ujo kuin miltä toisinaan vaikutan, olen vain taipuvainen miettimään aina kaikkea niin paljon että meinaa pää räjähtää, ja loppujenlopuksi päädyn siihen että ole hiljaa äläkä tee itsestäsi numeroa niin kukaan ei ärsyynny, tai pidä turhan outona. Olen tosiaan itse juuri se tyyppi, joka jää nakertelemaan negatiivisia asioita mitä minulle on sanottu ja hetkiä joina olen vähänkin mokannut ihan turhan pitkäksi aikaa, ja jonka pään sisällä pyörii kokoajan ajatuksia siitä, mitäköhän ihmiset ajattelevat minusta, puvustani tai siitä millainen yleensäkin olen. Se on oikeasti tosi ärsyttävää, kun toisinaan heittäydyn liikaakin lukemaan ihmisten äänensävyjä, ilmeitä ja elekieltä kun he puhuvat minulle tms, ja jään mietiskelemään, että kehtaanko änkeä ihmisten seuraan, vai pitävätkö he minua riesana/naureskelevat silloin kun en ole paikalla. Tähänkin väliin toki voi heittää sen koulukiusaus-faktan, joka on taas yksi ärsyttävä juttu menneisyydessä, enkä haluaisi vedota siihen missään yhteydessä, mutta se on vaan ikävästi jättänyt leimansa siihen millainen olen, ja kuinka vapaasti viitsin itseäni ilmaista. Liika mietiskely ja itsekritiikki on kyllä sellaisia asioita joista haluaisin eroon, mutta ne on vaan kasvanut niin kiinni luonteeseeni, että eroonpääseminen on aika mahdotonta.

Tästä taas johtuu sekin, että joskus en tunne oloani mukavaksi suuremmassa väkijoukossa, jos en tiedä kenen puoleen kääntyä milloinkin, etenkin jos joukkio koostuu lähinnä puolituntemattomista. Ei sillä, ettenkö viihtyisi ihmisten seurassa, olen vain taipuvainen miettimään liikaa, ja se tekee asiat vaikeammiksi kuin ne oikeasti edes ovat.

Avautumista hieman ehkä, mutta aina olo vähän kevenee kun saa purettua fiilikset minitekstiksi. Ja tekstiä kirjoittaessa huomasin että toiset ctrl- ja shiftnäppäimet eivät toimi ja a-kirjain toimii hyvin tahmeasti. Nähtävästi on hyvin kannattavaa kumota juomansa näppikselle. :,D

2011/03/28

A bunch of pissed off freaks with infinite mad skills

Heipsans taas, on jäänyt tämä raapustelu vähemmälle kun ei ole pahemmin päiviteltävääkään ollut. Tosin luvassa on piakkoinkin hieman pidempi To do -postaus, jota olen kasaillut pikkuhiljaa. Täytyy kyllä tähän väliin todeta, että kummaksun sitä monesti nähtyä tapaa pyydellä anteeksi lukijoiltaan sitä, ettei ole vähään aikaan kirjoittanut, ja esittää litania syitä sille, sillä en näe mitään velvoitetta sille että bloggaajan pitäisi kirjoittaa tietyin väliajoin pitääkseen lukijat tyytyväisinä. Tai siis ei siinä mitään jos tahtoo selittää, mutta en näe kirjoittamiselle ja selittelylle mitään velvoitetta. Oma blogi, omat tekstit, omat asiat, jos ei ole asiaa niin turhaa kirjoitella ympäripyöreää liibalaabaa vaan blogin täytteeksi, ja jos ei ole aikaa kirjoitella niin sitten ei ole. Tosin aikamoista liibalaabaahan tämäkin blogi on täynnä, mutta kirjoittelenpa silti! Modailin tätä blogin ulkoasuakin pienesti kun vanha malli alkoi tylsistyttää, ei tämä kyllä kamalasti muuttunut mutta kai tämä nyt vähän paremmalta näyttää.

Projekteja on tällä hetkellä muutama käynnissä, ja valmistumaanpäin, esimerkiksi tuo Lenalee-cossi alkaa olla aikalailla finaalissa, nyt kun sen päätin loppuun asti tehdä. Kun tosiaan feilasin sen takin kanssa vähän ja vähän lisää, koska -insert le tekosyyt tähän-, ja niinpä kyseinen kangaskasa lensi laatikkoon, josta sen välillä olen kaivannut jatkamisaikeiden kanssa lähinnä vaan todetakseni että fail x 50, alkaen kangasvalinnasta. Vihaan pitkähihaisia ompeluksia, etenkin jos niiden pitäisi istuakin. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja tartuin toimeen, jonka ansiosta se kyllä näyttää nyt ihan siedettävältä, vaikkei mitenkään kaunis kyllä ole vieläkään, mutta ehkä voin elää sen tosiasian kanssa, tai tehdä uuden sitten kun hermot riittää. Nyt tuosta takista siis puuttuu vielä suurin osa yksityiskohdista + kaulus ja vyö, mutta ne eivät onneksi ole itselleni ihan niin kova luu kuin tuo perusrakenne. :D Mutta tämä oli ihan opettavainen kokemus, ja seuraavalla kerralla on kaavat ja kikat valmiina! Takin viimeistelyn lisäksi pitää näyttää vielä peruukille vähän saksia ja lakkaa, ja vuodattaa ne innocence -renkaat nilkkojen ympärille, ja voilá, valmista.


herpderp ja likainen peili


Cosplayn ulkopuolelta, muttei täysin siihen liittymättä taas, viime maanantaista lähtien olen käynyt päivittäin käsityöpajalla, joka on siis se tämänhetkinen "päähommani" ja työmarkkinatuen suova aktiviteetti. Sen lisäksi että pajailun ajalta saa ihan kylmää rahaa, hyötyy siitä myös sillä tavalla että oppii uusia tekniikoita käsitöiden saralla, joka on toki aina oikein tervetullutta. Esimerkiksi viime viikko meni huovutuksen parissa, joka oli itselleni ihan uusi juttu, kun edes peruskoulussa ei sitä koskaan harrastettu, enkä itseksenikään ole koskaan kokeillut. Sen lisäksi myös pajalta löytyvät teollisuusompelukoneet ja saumurit saattavat jossain vaiheessa saada muutakin tekemistä kuin pajan hommat.. Nimimerkillä "voi rakas ompelukoneeni, miksi et suostu edes tikkaamaan siistejä napinläpiä". Oikeastaan ohjaaja sanoi viimeviikolla että pajalla on ylimääräisiä koneita muutama, joita he 20 euron hintaan myyvät pois jossain vaiheessa, joten jos vaan ehdin niin paljon mahdollista että sieltä nappaan uuden ompelukoneenkin itselleni.
Plussana myös se, että aamulla ajoissa herääminen ja liikkeellelähteminen tuo päivärytmiä, ja olo on paljon pirteämpi kun oikeasti tekeekin jotain eikä vaan dataa ja laiskottele. Pajapäivän jälkeen jaksaa jatkaa cossejakin paremmin kun ei ole vaan lusmunnut koko aamua ja päivää. On myös kivaa vaihteeksi nähdä ihmisiä ja päästä sosialisoimaan sen sijaan että istuisi vain kotona tietokoneen kaverina, joka on loppujenlopuksi aika tylsää.

Niin ja psst, tuo postauksen otsikko on kotoisin Machinae Supremacyn biisistä Force Feedback !