2012/02/29

Minicon

 Coniraporttia taas melkein ajallaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Chibicon oli omasta mielestäni ihan mukava pikkutapahtuma, tosin sanottava on, että seura tekee conin, ilman sitä, en usko että fiilikset olisivat niin positiiviset, kiitos siis Ecca sekä muut, joiden kanssa tuli aikaa conissa vietettyä! ♥ En ole pitkään aikaan lähtenyt yksin conittamaan, joten hieman mietitytti, saanko olla yksinäni koko päivän, mutta onneksi näin ei käynyt. Aamulla tuntui kyllä jännältä kun sai herätä omasta sängystä, ja matkustaminen cossi päällä sellaisella alueella jolla liikkuu tuttuja oli hauskaa. Oli myös ihan kivaa ettei vaihteeksi tarvinnut raahata kamalaa tavarakasaa toiselle puolen Suomea jne, mutta jokin siitä normaalista aamuisesta conifiiliksestä vaan jäi puuttumaan kun ympäristö oli näin arkipäiväinen.

Tällä kertaa tahdoin olla varma siitä, ettei ranneke unohdu, ja laitoin sen tuohon jo edeltävänä iltana :D

Gloria noin tapahtumapaikkana oli itselleni uusi kokemus, sillä jollain tavalla olen onnistunut väistelemään ja missailemaan juuri ne kyseisessä paikassa järjestetyt tapahtumat, ja ymmärrän nyt paremmin, miksi niin moni dissaa sitä conipaikkana. Eihän ehkä toiminut mitenkään kamalan hyvin kiitos yleisen ahtautensa,  jonka lisäksi suurimmassa osassa sisätiloista tuntui olevan aika hyytävän kylmää kokoajan, jonka vuoksi ainakin itse palelin vähän väliä. Plussaa ei tullut myöskään siitä, että Helsingin kaupunki oli päättänyt tiputella lumet katolta juuri kyseisenä päivänä, jonka vuoksi pääovea ei voinut käyttää, vaan piti kierrellä takaoven kautta, joka tosin ei itsessään ollut ongelma, sillä kyllä sen sisäänkäyntipaikan löysi ilman kummempia krumeluureja, ja kuulemma paikalle oli opastuksetkin, vaikkakaan en niitä itse spotannut, sillä kipitin paikalle jotain omaa ihmeellistä reittiäni.

Ja kun opastuksista puhutaan, niin jos nuo opastukset sisäänkäynnille olivat hyvät niin opastukset conipaikan sisällä.. No, eivät toimineet. Olisin kaivannut ohjelmalehtiseen edes jonkinsorttista karttaa tai mainintaa siitä, missä esimerkiksi myyntipöydät/tennishalli sijaitsevat, sillä käveltyäni ympäri conialuella kuitenkaan kyseistä paikkaa löytämättä päädyin vain luovuttamaan. Myöhemmin tosin löysin paikan kun sinne porukalla mentiin käymään, mutta en kyllä olisi löytänyt muuten.

Näiden lisäksi ehkä eniten ärsyynnystä aiheutti riistonarikka, joka veloitti 2 euroa siitä, että sai heitettyä takin ja ylimääräiset tavarat narikkaan, ja vielä euron jokaisesta lisäkäynnistä. Ihan okei ehkä joillain keikoilla tms jossa vain dumpataan tavarat narikkaan, mutta ei conissa, josta pitäisi välillä päästä käymään muuallakin, kuten syömässä. Tämän vuoksi itsekin kävin syömisreissulla ilman takkia, en onneksi jäätynyt ihan totaalisesti, kun pakkasta ei ollut mitenkään giganttisen paljoa, mutta mielelläni olisin kyllä ulkovaatteitani käyttänyt kun sellaiset kerran omistan.

Sitten jotain itse tapahtumasta, jossa kuitenkin noista epäkohdista huolimatta oli kivaa. Ensimmäisenä katsottavana ohjelmana oli cosplaykisa, joka veti puoleensa jo ihan sillä, että lavalle nousi muutamakin enemmän tai vähemmän tuttu ihminen (joilla meni kisa aika putkeen, onnea!), mutta muutenkin tuo kisan katsominen tapahtumissa on vähänkuin piparit jouluna, pakko käydä katsomassa aina kun mahdollista. Hienoja pukuja ja esityksiä oli kyllä, vaikkakin kisa jäi kovin pienimuotoiseksi. Osallistujakannasta suurin osa tuntuikin ainakin kuulemani perusteella olevan ensikertalaisia, joille tälläinen pienempi kisa oli varmasti se mukavin tapa kokeilla siipiään. Kovasti kyllä sain taas painostusta siihen, että pitäisi joskus uskaltaa sinne lavalle itsekin, joten katsotaan! Jos tälle vuodelle ilmaantuu tilaisuus osallistua johonkin pieneen kisaan jossa ei tarvitse olla näytöstä, voisin hyvinkin kokeilla, ihan kokemuksen vuoksi, kenties se sitten vaikka nappaisikin. Suunnitteilla olevista puvuistakin kun löytyy yksilöitä, joilla voisin jopa kuvitella kisaavani, mikäli onnistumisen henget ovat kanssani.

Toisena ohjelmanumerona kävin katsomassa One Piece -paneelia, vaikka en ole edes katsonut kyseistä sarjaa tai mitään, mutta tuli tylsää, enkä löytänyt edes tennishalliin, jossa olisi ollut kiinnostava Parapara -oppitunti, joten päädyin sitten tänne. Viihdyttävyys oli kyllä kohdallaan, eikä homma ollut turhan totista, joten jopa minunkaltaiseni lähdettä tuntematon pysyi aika hyvin kärryillä ja perse penkissä ohjelman loppuun asti. Pitää kyllä sanoa, etten ole vieläkään ainakaan hetkeen katsomassa sarjaa, sillä sen suunnaton pituus lievästi sanottuna lannistaa, mutta ehkä tuonkin urakan otan jossain vaiheessa. Mangaa olen joskus koittanut lukea, mutta se piirtotyyli ei uponnut itseeni niin ollenkaan, joten yritykseksi se jäikin.

Postauksen cossikuvat otti Sona.
Ohjelman jälkeen spottasin itselleni seuraa, ja photoshoottailtiin vähän. Olen iloinen, kerrankin sain puvustani hyviä kuvia, joita kehtaa heitellä nettiin. Hieman tosin argh, kun huomasin jälkikäteen kuvia katsoessani että nuo paidan etuosan rusettinauhat olivat valahtaneet auki, jonkavuoksi edestäpäin otettuja kuvia en viitsisi käyttää, joka harmittaa vähän, sillä niistäkin löytyi onnistuneita otoksia.

Tuo C.C'n puku oli tosiaan hetken mielijohteesta conia edeltävän viikon aikana tehty, ja aikalailla kierrätys -teemalla mentiin jälleen: paita on modattu vanhasta giganttisesta kauluspaidasta, vetäisin uusiksi lähes jokaisen kohdan siitä (kavensin koko paitaa, leikkelin hihat ja helman lyhyemmiksi, vanhan kauluksen irti, ja lisäsin tuon röyhelön jne). Lisäksi tuo valkoinen alushame on joku tädin vanha, jota lyhensin vain vähän, ja kankaat korsettiasiaan, noihin päällimmäisiin hamekerroksiin, sekä kengät löytyivät varastoista. Ainoa asia minkä ostin tätä cossia varten oli siis keltainen fleece Cheese-kuniin.

Käytin tuohon korsettiin myös ekaa kertaa "tukiluita", että se saisi hieman ryhtiä eikä lösähtelisi ihan ryttyyn kokoajan. Lainausmerkit siitä syystä, että mitään oikeita korsettiluitahan en siis hankkinut, vaan sovelsin vähän: leikkelin jäätelöboksin kannen suikaleiksi ja laitoin suikaleita kaksi päällekkäin tueksi. Ihan hyvin nuo tehtävänsä hoitivat ryhdittäjinä, kun mitään kovin näkyvää efektiä en hakenutkaan.

Valo osuu nenään ehkä vähän oudosti, mutta ainakin tästä näkyy koko puku!
Shoottailun jälkeen mentiin katsastamaan FFFight, joka jaksaa viihdyttää lähes joka kerta. Vaikka osa taktiikoista onkin jo aika käytettyjä, on se faittien henki ja markkinafiilis asia, josta ainakin itse pidän, ja victory fanfaarin toitottaminen yhdessä kuorossa tuo sellaista yhteisöllisyyden fiilistä josta nautin. On myös aina mukavaa nähdä lavalla ihmisiä jotka eläytyvät hahmoonsa, ja tuovat tätä ilmi lavakäyttäytymisessään, aivan kuin cosplaykisankin puolella.

Tuli myös katsastettua Cosplaydeitti, jota en olekaan vähään aikaan käynyt katsomassa, ja se oli kyllä simppelisti sanottuna hieno ohjelma. Usein deitti jää vähän laimeaksi mm. heittäytymisen puutteen vuoksi, mutta tälläkertaa se ei ollut siitä kiinni, sillä vallan mahtavat juontajat saivat koko deitin heräämään henkiin eläytyen hahmoihinsa, ja tuoden luonnollisen tuntuista huumoria tilanteisiin. Yksi juttu joka on yleensäkin esiintymisissä kamalinta on juurikin se pakotettu huumori, joka tällä kertaa loisti iloisesti poissaolollaan. Tässä ohjelmassa olivat tosiaan juontamassa samat ihmiset, jotka pitivät tuon One Piece -paneelin, ja toivon todella että heitä tullaan vielä näkemään lisää coneissa ohjelmanpitopuolella.

Deitin jälkeen jäljellä olivat vain Päättäjäiset, jotka olivat lähinnä sitä muiden puolesta iloitsemista cosplaykisasijoituksista ynnä muuta. Plus se tanssiryhmä joka esiintyi samalla esityksellä sekä avajaisissa että päättäjäisissä ansaitsee itselleen sydämen ♥! Tanssi oli niin sujuvaa, ja liikkeet synkassa että ah, olisin voinut tuijottaa sitäkin vielä monta kertaa lisää noiden kahden kerran lisäksi. Teknisen sujuvuuden lisäksi esityksessä oli myös kivasti mukana pientä huumoria ynnä muita faktoreita jotka yhdessä tekivät kokonaisuudesta hyvin onnistuneen.

Kotiin saavuttuani tunsin vielä ehdotonta vetoa testata Biitiltä diilaamaani peruukkia, joka on kyllä niin ihana että oksat pois. ♥ Saatoin myös innostua siitä, että tuo sopii eräälle hahmolle jolle sitä pienellä varauksella kaavailinkin, joten meikkini koki pienen muutoksen kamerahoroilua varten. Avraajat arvaa mikä hahmo.

Puhdas peili on tosi puhdas.

Spammasin sydämiä näköjään ainakin senverran, että voisi luulla päivän olleen onnistunut, hhahah. :D

2012/02/12

C.C'n synty

Pääsi taas venähtämään tämän postauksen julkaiseminen, kun jostain syystä jätin tämän lojumaan luonnoksiin julkaisemisen sijaan. Kuten viimepostauksessa mainitsinkin, tuossa C.C'n puvussa oli aika monta juttua joita kokeilin ensimmäistä kertaa, ja kyllähän sen huomasi että harjoitusta tarvitaan, vaikkakaan mitään suurempia kämmejä ei onneksi käynyt.

Jos lähdetään loogisesti päästä liikenteelle, niin peruukin kanssa tuli ekaa kertaa kokeiltua talkin kanssa leikkimistä, sillä tuo oli alun alkujaan hippasen kiiltävämpi kuin olisi suonut. Ripottelin talkkia lähinnä päälaelle ja otsiksen puolelle, sillä pituuksissa se kiilto ei häiritse ihan niin paljoa. Hyvinhän tuo toimikin, teki peruukista heti vähemmän muovisen näköisen, ja kiillon hävitessä ilme muuttui myös hippasen vaaleammaksi, joka oli myöskin toivottu asia. Ostin kanssa vihdoinkin hiussakset (normaalit ja ohennussakset), ja kyllä kelpasi niillä peruukkia leikellä. Ohennussaksien kanssa pelleilyä saan tosin vielä vähän harjoitella, että oppisin nätimmin riipaisemaan oikean määrän kuitua irti, sillä sen kanssa tahtoi mennä niin, että joko sitä irtosi liikaa tai ei melkein yhtään.

Itse puvun puolelta sitten. Ehkä jännin juttu oli se, että vuoritin ekaa kertaa. Ei se ehkä mennyt ihan oppikirjan mukaan, mutta ihan siistiltä näyttää kuitenkin, ja vuori hoitaa hommansa ryhdittäjänä ja läpinäkyvyyden blokkaajana ilman sen kummempia kommervenkkejä. Vuoritin sekä tuon lärpäkepuvun että shortsit, aluspaitaan en kokenut tuota niin tarpeelliseksi (=en jaksanut).


Shortsien kohdalla uusi juttu oli myös kaavojen piirtäminen valmiista vaatteesta. Ei ole tullut missään vaiheessa tarvittua tuota tekotapaa muuten, mutta noita shortseja suunnitellessani tajusin ettei kaavakirjasta löydy tarpeeksi helposti modattavia kaavoja niitä varten, ja kaapista löytyi about oikeanmalliset shortsit valmiina, joten houkutus voitti. Ihan hyvin tuo itseasiassa onnistuikin, vaikkakin hajoilin niiden kaavojen hassuudelle vähän, vaikkei niissä ehkä mitään niin hauskaa ollutkaan, muoto vaan näytti niin mielenkiintoiselta. :D En muuten kamalasti pidä housujen tekemisestä, mutta näitä tehdessä tuli sellainen fiilis, että eihän tämä nyt niin kamalaa olekaan. Ei sillä että niitä housuja tarvitsisi kovasti tehdä, kun jostain kumman syystä hahmot joita tahdon cossata tuppaavat olemaan housuttomia hameväkeä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Viimeinen uusi juttu oli bootcoverien teko. Voisiko sanoa etten exactly rakastanut sitä hommaa. Lyhyemmät coverit olisivat olleet ehkä vähän aloittelijaystävällisemmät, mutta tottahan toki tarvitsin kengät, joiden varret yltävät puoleenreiteen asti. Yllätyin kyllä siitä, etten tässäkään kohdassa feilannut kovin suuresti, mitä nyt kerran ompelin kappaleet yhteen väärinpäin jne, mutta kyllä se oli kuitenkin varsinaista säätöä ja venkslausta että nuo valmiiksi asti sain. Ärsyttävin kohta oli se ensimmäinen, kun piti koittaa tökkiä kangas nuppineulojen kanssa jalkaan kiinni ja sitten vielä saada piirrettyä suhtkoht järkevät rajat siitä, ja voin kyllä sanoa etten olisi selvinnyt siitä ilman auttavaa kättä, joten onneksi sellainen oli tarjolla.






















Höpsöin juttu mitä tein oli ehkä se, että liimasin coverin kenkään erikeepperillä. Aloitin kyllä kontaktiliimalla, mutta se on niin ärsyttävää tavaraa kaikinpuolin, että päädyin siirtymään erikeepperiin omien hermojeni vuoksi. Kyllähän nuo nyt kasassa pysyivät, eivätkä kummemmin liuonneet irti, mutta eipä niillä missään kinoksissa pompittukaan. Olisin kyllä halunnut kinoksiin pomppimaan koska kivoja lumisia kuvia asdfg, mutta ei kuvaajaa, ei vilustumista. :'D

Näiden lisäksi leikin myös ensimmäistä kertaa tekonahan kanssa, mutta se ei pitänyt sisällään muuta kuin suorien kaistaleiden leikkelemistä vöitä varten, joten eipä siitä kummempaa oppimiskokemusta syntynyt. Kaikenkaikkiaan olen pukuun ihan tyytyväinen, vaikka korjattavaa ja nillitettävää löytyy toki aina, mm. siitä, miten nuo kegänvarret eivät millään pysy ylhäällä jne. mutta tekemällähän kaiken oppii, ja feilaamiseen ei kuole.

2012/01/22

Pakkasenpureman jälkimainingit

Näin viikon toipumisen jälkeen on hyvä kirjoitella coniraporttia. :D

Niinpä meni vuoden ensimmäinen coni, ja ihan hauskat fiilikset siitä jäi, vaikkakaan sää ei, kiitos vuodenajan, tosiaan ollut se suotuisin. Paleltua tuli tosin onneksi suurimmaksi osaksi vain matkat autolle, ja autolta pois, kun sillä taittuivat nuo matkat paikasta toiseen. Varoitan kuvattomuudesta, ei kummemmin photoshootattu tai mitään kun en saanut tuota toista immeistä innostumaan kameran toisella puolella pomppimisesta, enkä itsekään kovemmin kuvannut mitään.

Lähdimme Lahteen tapamme mukaan perjantaina, ettei lauantaina tulisi turhan kiirus. Perjantaipäivä menikin lähinnä siihen että pakkailtiin tavarat mukaan ja tein cossiin vielä muutaman pikkujutun. Onneksi tuona päivänä ei ollut koulua, joten minkäänlaista hätäilyä ja panikointia ei tarvinnut harrastaa, vaan sai tehdä asiat rauhassa. Tarkoituksenamme oli olla Lahden päässä joskus neljän aikoihin iltapäivällä, joten lähdimme matkaan, ajelimme eteenpäin puoli tuntia ... kunnes tajusin että VOI PRKL meidän rannekkeet! Oikeasti, se fiilis ja henkisen facepalmauksen määrä sen tajutessani oli ihan sanoinkuvaamaton. :D Jouduimme siis kääntymään takaisin hakemaan nuo unohtuneet pirulaiset kotoa, ja lisäaikaa tästä lenkistä tuli tunti. Onneksi kuitenkin tajusin sen ennen kuin oltiin Lahdessa asti, jos se olisi huomattu vasta coniaamuna niin olisi fiilikset ollut enemmän kuin tuskaiset.

Steins;Gate ♥


Majoituttiin Kauppahotelli Grandissa, johon varattiin huone oikeastaan jo silloin kun omppuhotellihuoneita olisi ollut vielä jäljellä, mutta jotenkin se ei vaan inspannut, josta nyt jälkikäteen noista sotkuista lukiessa olen ihan iloinen. Toivotaan ettei conit enää varaa noita hotelleja kokonaan itselleen, jos muuten toimiva systeemi menee solmuun siitä. Ollaan kuitenkin tuossakin nimenomaisessa omenahotellissa sekä kahdessa muussa majoittauduttu, jolloin homma on toiminut nätisti, eikä ongelmia ole ollut.

Grandi puolestaan oli ihan mukava paikka, vaikkakin miinuksia tuo saa muutaman. Suurimpana juttuna se, että meidän huone oli ihan pirun kylmä. Patteri oli kyllä täysillä jne, mutta ikkunan tiivisteet vähän kusi, joten sieltä tuli viileää ilmaa sisään - esimerkiksi suihkusta tullessa tuli fiilis kun olisi hypännyt lumihankeen. Ja siis oikeasti, kuka fagotti on keksinyt ne henkarit joita ei saa irti tangosta, mutta joiden kannattelevan osan saa irti? Epäkäytännöllistä to the max, kun takkiakaan ei saa laitettua henkariin ilman että koko viritelmä tipahtaa sata kertaa alas. Tuskin ketään niiden henkarien pölliminen niin paljoa kiinnostaa. Noin muuten huone oli ihan viihtyisä, hotellin aamiainen makoisa, ja henkilökunta mukavan ystävällistä, joten yleiskuva jäi positiivisen puolelle.

Itse conista sitten. Lauantaina tulimme paikalle senverran myöhässä, ettei ihan ehditty avajaisiin, joten alkupäivä meni lähinnä hengaillessa ympäriinsä, ensimmäisenä ohjelmanumerona oli tarkoitus käydä katsomassa Pantsupaneeli, mutta koska se täyttyi tylysti ihan nenän edestä (aka jäljellä oli vaan hajapaikkoja), niin päädyttiin katsomaan luentoa  Gyaboo, teetä ja joskus musiikkiakin - katsaus musiikkianimeen, joka osoittautui oikein viihdyttäväksi ohjelmanumeroksi, josta jäi käteen muutama sarja jotka katsastaa joskus lähitulevaisuudessa. Erityisesti videoklipit eri sarjoista olivat hauskaa katsottavaa. Luennon jälkeen suuntasin kohti Susilavaa, jonka edessä oli tarkoitus tavata Desuconin Madoka-ryhmämme jäseniä ja höpötellä mm. mahdollisesta esityksestä. En olekaan tuosta vielä täällä blogin puolella maininnut, mutta Homuraa olisi siis tarkoitus tuolloin cossata. Höpöteltiin siinä nurkassa istuskellen vähän päälle tunti, jonka jälkeen erkanimme taas omille teillemme.

Homura on siis kuvassa toinen oikealta, jos joltain on tämä mennyt ohi.























Toisena ohjelmana jonka katsastimme oli tietenkin Hall Cosplayn lavaosuus, johon saimme kohtuullisen hyvät paikat viidennestä rivistä. Eipä tuosta ole sen kummempia sanomisia oikeastaan, hienoja pukuja oli, kuten kisoissa yleensäkin. Päivän viimeisenä ohjelmanumerona käytiin katsomassa vielä luento Taikatyttöjä, labratakkeja ja pingviinejä: animevuoden 2011 tarjonta cosplaylle, ja täytyy sanoa että ohjelmanumero oli odottamisen arvoinen. Asiansa osaavaa luennoitsijaa kuuntelee aina mielellään, etenkin hahmovalinnoista oli hauska kuulla mielipidettä, ja nuo anime-esimerkit onnistuivat tavoitteessaan "katsokaa lisää animea": aloin mm. vihdoin katsomaan sitä pingviinirumpua, joka on katsomisjonossa kököttänyt jo jonkin aikaa. Enkä toki myönnä löytäneeni siitä jo yhden hahmon cosplaylistoilleni köh. Ilta- ja yöohjelmasta en osaa sen kummemmin sanoa, ei tullut katsastettua tälläkään kertaa, vaikka olisi hieman ehkä kiinnostanut. Ehkä sitten joku kerta.

Sunnuntai lähti käyntiin sen huomaamisella, että Grandin yöpyjämäärä oli maagisesti lisääntynyt edellisen yön aikana, aamiaisella kun oli huomattavasti enemmän porukkaa kuin lauantaina, ja ehkä 90% porukasta olikin desuilijoita. Lähdettiin liikkeelle aika myöhään kaikenmaailman pakkaamishärdellin vuoksi, joten missattiin pieni osa luennosta Proppien 101, johon ensimmäisenä suuntasimme. Luennolta jäi muutamia uusia juttuja takataskuun proppien tekoa varten kun itse en ole pahemmin tuota puolta koskaan päässyt ihmettelemään. Into on kyllä kova, mutta cossaamillani hahmoilla ei vaan ole sattunut olemaan kummempia proppeja, johon tulee muutos tänä vuonna mm. niiden Sethin haarukoiden muodossa. Tekniikoista oli kivaa kuulla lisää, kun  esimerkiksi drybrushauksesta olen kuullut moneen otteeseen, mutta luennolla sain vihdoin varmuuden siihen, miten se käytännössä toimii. Myös yksi materiaali oli jäävinään mieleen, mutta toki onnistuin unohtamaan sen jo.. Pitäisi varmaan alkaa pitää koulumaisesti jonkinmoista vihkoa mukana coneissakin, jotta voisi kirjoitella ylös asioita jotka tahtoo muistaa/muuta mielenkiintoista, niin kaikki ei unohtuisi heti.

Luento jäi vähän lyhyemmäksi kuin sille varattu aika, joten ehdimme katsella Yöcosplaypajan mielikuvituksellisten pukujen näytöksen, josta tuli sellainen fiilis että tuotakin olisi kiva kokeilla joskus. :D Jos jaksaisi joku kerta pienen palan yöstään lohkaista psykedeeliselle puvunteolle, ja katsoa mitä siinä ajassa saa aikaan. Sunnuntain ohjelmissa oli monta sellaista, joihin osallistuminen olisi kiinnostanut, joista ehkä päällimmäinen oli Cosplayesityspaja, johon en kuitenkaan sitten päätynyt, koska syödäkin piti jossain välissä, ja Pokémonluento oli sen päällä, vaikkakaan ei sinnekään sitten edes päästy. Tuo cosplayesityspaja on kyllä ideana niin kiva, että voisi toivoa sen löytyvän vielä jostain tulevasta tapahtumasta. Itse kun tahtoisin joku päivä sitä kisassa tai näytöksessä pyörähtämistä päästä kokeilemaan, mutta pieni kammotus lavaa kohtaan hieman jarruttelee asiaa. Sinänsä esiintymisessä ei ole mitään niin kamalaa, olen vaan silläkin alueella aika kokematon ja sitä kautta hieman epävarma, joten harjoitus olisi vain hyväksi.

Viimeisenä varsinaisena ohjelmana kurkattiin vielä Cosplay-kisojen tuomarit, nuo lapsia syövät demonit -paneeli, joka oli simppelisti sanottuna hieno. Vähän samalla tavalla kuin tuossa esityspajakin, tämäkin oli ohjelmanumero joka hieman madalsi kynnystä lähteä joskus kisaan, koska ihmisiähän ne tuomaritkin on, eikä ne ehkä syökään ketään. Oli myös kivaa kuulla tuomaroinnista yleensäkin, ja vähän kurkkia sinne tuomarointiverhon taakse, koska eihän nuo asiat tuomarointiin liittyen ymmärrettävästi kamalan selviä ole, kun en kisaajankaan roolissa koskaan ole ollut. Myös yleisön aktiivisuus oli ihailtavaa, sillä sehän paneelien idea onkin, että yleisökin pääsee osallistumaan keskusteluun, ja elävöittäähän se ohjelmaa, kun myös muut ovat äänessä kuin varsinaiset puhujat.

Viimeisenä juttuna olivat tietenkin vielä Päättäjäiset joissa tuli taas vähän lisäkipinää uusien juttujen kokeilemiseen, hhahah, huomaan taas olevani harvinaisen innostunut kaikesta. :'D Tarkoitan siis tässä sitä, kun nuo ulkomaisten conien edustajat kävivät mainostamassa tapahtumiaan lavalla. Ollaan suunniteltu jo jonkinaikaa sitä, että olisi hauskaa käydä muidenkin maiden coneissa kuin vain Suomen, ja saavutettavuutensa vuoksi tuo Ruotsi on ymmärrettävästi kärjessä siinä. Pääsisipä tekemään siellä jotain muutakin kuin hillumaan risteilyturistina Tukholmassa, jota en tosin ole tehnyt kuin sen kaksi kertaa, mutta se riitti jo puuduttamaan. Kun ei tuo Tukholman keskusta nyt noin pääpiirteissään niin kovin kummoisempi ole kuin Helsinkikään, vaikkakin hienoja paikkoja/nähtävyyksiä sieltä kyllä löytyy, sitä ei käy kieltäminen.  Mutta se siitä, katsotaan milloin suunnitelmat toteutuvat.

Raaargh kääntynyt hiha + maksimaalinen kuvanlaatu

Vielä noin yleisesti conista ja cosplaysta, itse cossasin siis suurimman osan conista Code Geassin C.C'tä, joka oli pukuna ihan mukava päällä, jos ei lasketa kenkiä, joissa päkiän alla ei ollut minkäänlaista platformia, joka korkean koron kanssa teki niistä hippasen epämukavat jalassa. Ja vähän oma numeronsa oli myös peruukki, jossa ei ollut muuten mitään vikaa, ennenkuin lauantai-iltana matkalla hotellille päätä alkoi jomotella hieman, ja huomasinkin että peruukin etureuna oli painanut hiusrajaan sellaisen kauniin punaisen railon, joka ihan for realz näytti aika skeeriltä.. Sen häviämiseenkin meni se muutama päivä. En kyllä ole varma miten se edes pääsi muodostumaan, sillä peruukki ei ollut mitenkään erityisen kireällä tai muutakaan, varmaan se vaan johtui siitä etummaisen nauhan ohuudesta. Noin yleisesti puvusta ja sen tekoprosessista voisin kirjoitella vaikka oman postauksensa, sillä tuossa oli muutamiakin asioita joita kokeilin ensimmäistä kertaa.

C.C'n lisäksi mukana oli rennompi puku, eli Haruhi Suzumiya leffasta The disappearance of Haruhi Suzumiya ( ♥!). Puku oli tosin hieman puutteellinen, sillä minulla ei ollut cossiin takkia, mutta tarkoituksena olikin vaan lähinnä päästä vaihtamaan mukavammat vaatteet päälle, ja tuo kauluspaita + vekkihame oli ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kyllä aika moni ehti kuvaakin pyytämään siinä lyhyehkössä ajassa mitä tuossa puvussa paikalla pyörin. Itselläni ei tosin nyt tähän hätään ole kuvia puvusta, mutta ehkä niitäkin seuraa vielä, ehkä sitten kun olen sen takinkin saanut tuohon tehtyä. Raidasin nimittäin lauantaina syöntireissulla Lahden UFFin jossa oli euron päivät, ja hamstrasin sieltä pari jakkua, joita pitää vain hieman muokata istuvammiksi ja lyhyemmiksi.

Seuraavaa conia odotellessa, näillä näkymin se on Chibicon 25.2. :)

2011/12/08

Materialismia ja lupauksia.

Taas on tovi vierähtänyt, ja asioita saatu aikaan enemmän tai vähemmän cosplayn saralla. Täytyy kyllä sanoa että toi koulu syö jaksamista vähän turhankin paljon, enkä tiiä onko toi niinkään oikea ala mulle. Istutaan melkeenpä kaiket päivät koneella tekemässä tehtäviä saman kaavan mukaan, eikä mitään kamalasti jää mieleen, ja kun pääsee kotiin niin tekee mieli vaan laiskotella kun oon saavuttanut niin kauniin koomatilan tietokoneella lagaamisesta. Vielä kun tuokin ala on aikalailla sopeutunut tähän internet-aikakauteen, niin ei välttämättä työtehtävät paljon tota hohdokkaampia ole tulevaisuudessakaan.. Noh, ainakin on jotain tekemistä päivisin ja saa lisäkoulutusta sen ah-niin-turhantuntuisen lukion päälle. Mutta se siitä aihepiiriin kuulumattomasta löpinästä, back to business!

räpelträpelt
Ilmeet on.

Taannoiset eBay-tilaukset kolahtivat postiluukusta mukavasti peräkkäisinä päivinä, ja fiilis oli heti kuin jouluna! Jos aloittaisi vaikka tuosta peruukista, joka on plusmiinus ihana. Vaikkakin väri on hippasen kirkkaampi ja kuitu kiiltävämpää kuin tuotekuvissa, niin tämä on tarkoitukseensa oikein sopiva. Tämä ei tosin ole ihan yhtä paksu kuin nuo aikaisemmat pitkät peruukkini, mutta ei sieltä mistään verkko kuitenkaan paista läpi, ja ehkä tuo ohuus näyttää myös vähän luonnollisemmalta kuin megapaksuus (ja ainakin kuitua on vähemmän selviteltäväksi jos ja kun tuo päättää mennä takkuun). Saksinkin tuota jo kuosiin, en tosiaan ole jättämässä tuollaista kuitukasaa silmien väliin, mutta kuvia pitää aina olla räpsimässä heti kun saa peruukin käsiinsä, hhahah.

Ja kun en niitä Frostbiten cosseja olekaan paljastanut niin saa arvata kelle tuo on tarkoitettu! Tai arvausleikit sikseen, Code Geass R2'n C.C olisi tarkoitus tehdä tuossa mustassa peruspuvussaan. Päätöksen syntymisestä ei ole kamalan pitkää aikaa jos niin sanoisi, havahduin vaan eräänä kauniina päivänä siihen, että tämän vuoden conit meni jo, ja uusi kausi alkaakin jo tammikuussa! Ihanaa kyllä että on saatu tapahtuma pimeää talvea piristämään, ei tule niin pitkää taukoa coneista.


Paljasta reittä ja olkapäätä, perus talvipuku. :D
  Täytyy myöntää että olen tehnyt tuohon vasta aluspukua, ja varsinaiset kankaat lähtivät tilaukseen vasta äskettäin, mutta opiskelu, rahat ja niin edelleen, veronpalautukset on kiva juttu ♥. Olen kuitenkin tehnyt suunnittelua niin paperille kuin päänsisäisestikin, kaavat on aikalailla valmiina, eikä noiden kankaidenkaan saapumisessa pitäisi kestää kovin kauaa, joten ihan kamalaa hätää ei vielä ole, onhan coniin aikaa vielä kuukausi ( ne kohtalokkaat sanat..). Tilailin nyt kankaita myös Seth-cossia varten niin pääsen aloittelemaan sen kanssa näin ajoissa, eikä sitten tule kiire. Jos uudenvuodenlupauksia tehdään, niin ensivuonna kiristän itseäni senverran, että yritän parhaani mukaan aloittaa sen pukujen tekemisen reilusti ajoissa ettei tulisi niitä itkuparkuja ja vähäunisia öitä kun on taas pitänyt jättää asiat viimetinkaan.
 Olen tosin seurannut ihan kysymysmerkki pään yllä sitä miten jotkut aloittivat kamalan stressaamisen ja "FROSTI ON KOHTA JA MUN PUKU EI OO VALMIS!"-itkun jo joskus lokakuun puolella. Hyvähän se on olla ajoissa, ja saada hommat tehtyä, mutta itkustressaamista on turhaa aloittaa ihan noin aikaisin kuitenkaan, ajoissa aloittamallahan sen voi nimenomaan välttää.

Olen tässä välissä onnistunut myös vaihtamaan sitä toista pukua lukemattoman monta kertaa, kun tuo timeskip-Nia vaan jotenkin ei tunnu sopivan mulle tällä hetkellä. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin pukiessani viimeksikin sen puvun päälle tuli sellanen olo että ei, näytän ihan pöntöltä tämä päällä. En kuitenkaan aio mitään pukua vetää päälle vastenmielisesti, joten katsotaan mitkä fiilikset on tammikuussa. Kyllä tuonkin puvun aika tulee vielä, ja Nia on hahmona niin ihana ja kiva cossattava, että olen varma ettei se siitä ole kiinni. Ehkä ne on vaan nää kaudet kun maku vaihtelee, vähän kuin arkipukeutumisessakin.


Mutta tosiaan, sieltä eBayn ihmemaasta saapui myös toinen paketti, joka sisälsi aimo kasan halpoja räpsyttimiä, jokaista noista on se kymmenen paria, että ihan kesken ei ole loppumassa. Kokeilin noista muistaakseni noita ylhäältä laskettuna neljänsiä tai viidensiä ensimmäisenä, ja oli kyllä viimeistään peiliin katsoessa sellainen fiilis että nyt on joku ylimääränen megajytky silmässä. :D Tottumuskysymyksiä ehkä. Se liimakaan ei oikein tahtonut pitää, joskin vika voi olla joko liimassa tai omissa kätösissäni, näin ekaa kertaa ripsien kanssa räpeltävänä en ihmettelisi jos kyseessä olisi jälkimmäinen. Mutta harjoitus tekee mestarin!

2011/11/17

Derp

Tulipa taas vähän päivitystaukoa mitä hauskimmasta syystä: tämä ulkoasu alkoi tympiä niin paljon ettei yhtään tekisi mieli postailla mitään uutta ennenkuin se on kivempi. :D Uudistusta nyt ei kuitenkaan tullut vielä, koska en saa millään raavittua noista jo olemassaolevista kuvista kivaa headeriä, tämä kun kuitenkin on cosplayblogi, niin tahtoisin jonkun cosplaykuvan tuohon tökkäistä. Ehkä sitten kun saan vähän photoshoottailtua ja täten sopivaa kuvamateriaalia sitä varten.

Laadukas kuva on hyvin laadukas.

Olen tässä välissä pyöräyttänyt yhden puvunkin aika nopealla aikataululla eräitä halloweenpirskeitä varten, mutta tuota kummempia kuvia ei siitäkään vielä ole. Hahmona nyt kuitenkin oli Blood-C:n Saya, puku valmistui hyvin nopeasti, ja hyvin pienellä budjetilla. Rahaa meni 8 euroa, kun hyödynsin vanhaa vähän liian löysäksi feilattua vekkihametta, kirpputoria ja omia varastoja, oikeastaan ainoa asia mitä piti hakea kaupasta oli kanttinauha. Eipä tuo kokonaisuus pahemmalta näytä, jos ei lasketa tuota peruukkia, joka on vaan lyhyt peruukki + mustaa irtokuitua yhdistettynä hyvin heppoisesti. Nuo kun ovat vähän erisävyisiä mustia, joten en halunnut kiinnittää niitä toisiinsa turhan tiukasti, koska molemmille löytynee käyttöä vielä tulevaisuudessakin. Jos ja kun tätä cossia tulen tulevaisuudessa käyttämään niin hankin kyllä uuden peruukin, ja teen sen Sayan miekankin.

Olisi kyllä kiva päästä lähiaikoina taas photoshoottailemaan vähän, kun vaan olisi kuvaaja jolla riittäisi innostus lähteä rämpimään pihalle ja räpsimään miljoona kuvaa, että joku niistä onnistuisikin. Kuvien onnistumiseen kun tarvitaan niin monta tekijää, ja voin sanoa että ollaan molemmat aika noviiseja kun tähän aiheeseen tullaan. Itse kun en ole niin kovin kauaa cosplayta harrastanut vielä, joten poseeraustaitoni on vielä lapsenkengissään, jonka vuoksi ne kuvat ei aina näytä niin kovin kauniilta, kun asennot ja ilmeetkin ovat vähän milloin mitäkin. Tämän lisäksi olen vähän vaikea kuvattava, ja äärimmäisen nirso valitessani kuvia jotka saavat nähdä päivänvalon, joten sekään ei mitenkään kamalasti auta asiaan, mutta kukapa haluaisi jakaa itsestään rumia kuvia internetissä. Tuo ainoa mörkö joka minua enemmän kuvaa puolestaan ei omaa kovinkaan ihmeellistä valokuvaustaustaa, eikä näin ollen osaa niin kamalan paljoa ohjeistaa minua kameran edessä, taikka aina tiedosta millaiset kuvakulmat ja rajaukset näyttävät parhailta, niin kombotamme kaunetta. Tämä on vain harjoituksen puutetta, erehdyksen kautta oppii ja niin edelleen, mutta joskus tulee mietittyä onko vika minussa vai onko ihan normaalia että 90% kuvista mitä minusta otetaan näyttävät rehellisesti sanottuna aika kamalilta, vaikka miten yrittäisi. :D

Onnellista on sentään se, että kun photoshoottailee omalla kameralla niin saa itse päättää mitkä kuvat pysyvät visusti omissa synkissä kätköissään, ja mitkä pääsevät nettiin asti. Ehkä jäätävin asia on ne conien käytävä-snapshotit, joita saa sitten bongailla netistä tapahtuman jälkeen ja facepalmata naamansa irti sille miten kamalalta voikaan näyttää. Pahinta on vielä se, jos kuvaaja ei odota senvertaa että kuvattavana saisi pyyhkäistyä puvun suoraksi, haituvat pois silmiltä jne, vaan nappaisee kuvan about heti kun kuvan ottamiseen on luvan saanut. Ei näin.

Mutta se siitä. Eilisen puolella tuli tilailtua Frostbiten cosseja varten asioita eBayn ihmemaasta, ja nyt odottelen sormet syyhyten millon pääsen niihin käsiksi. Tilaukseen meni siis peruukki ja paketti irtoripsiä noin yleisesti cosseja varten. Saa sitten nähdä miten käy kun saan ne ripset näppeihini, tuollaisia kun ei ole koskaan tullut naamaansa räpellettyä, mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja tuon hintaisten ripsien kanssa ei ehkä haittaa vaikka tärvelisinkin muutamat. Katsellaan sitten uudelleen mielipidettä kun on silmät täynnä liimaa! Tekoripset tuntuvat noin yleisesti heittävän sellaisen kivan boostauksen meikkiin, ja vaikka omia ripsiäni onkin monesti pituutensa vuoksi kadehdittu (=wtf :D), niin nuo tekarit on ihan eri levelillä pituutensa ja erityisesti tuuheutensa puolesta.

2011/10/18

Vaaleanpunainen

 Mielikuvitukselliset otsikot voittoon. 

Näinpä tässä nyt kävi, että suunnitelmat sekä Talksiin että Gaalaan menosta pyörähtivät roskikseen. Syynä aikalailla se rahatilanne, kun tässä lokakuussa on vähän muitakin häppeninkejä jotka sitä rahaa syövät. Ei kyllä harmita sinänsä, sillä perjantaina on kuitenkin PC:n miitti, ja sitten viikonloppuna näen erästä rakasta kaveriani jota en olekaan nähnyt turhan pitkään aikaan.

Noihin häppeninkeihin palatakseni, perjantaina tosiaan kilahti lisävuosia mittariin, ja suuntasimme Ruotsin suuntaan heti kun tuota ikää oli yksin risteillä hhaha. Matka noin muuten ei tämän blogin aihepiireihin uppoa, mutta käytiin me Tukholman Science Fiction Bokhandelnissa, josta pari pientä juttua tarttuikin mukaan. Myönnetään, tiesin tasantarkkaan sen, mitä tuolta halusin jo kun etukäteen tutkin netistä missä tuo sijaitsee. Ja se jokin oli...

Näin-käytät-cosplaypuvun-osia-kuvaustaustana

.. Cosmode! Olen miiteissä päässyt selailemaan noita muiden lehtiä, ja ne on niin silmäkarkkia, että kyllä itsellekin kelpasi. Japania en vielä osaa niin hyvin että noista teksteistä kamalasti mitään tajuaisin, mutta paksu lehti täynnä värikkäitä kuvia kelpaa paremmin kuin hyvin. Plus vielä se, että mukana tuli muutama kaava cosplayssa hyödyllisiin vaatekappaleisiin, jotka kyllä todennäköisesti tulevat vielä käyttöön! Tosi selkeät kuvalliset ohjeetkin on mukana, joten vaikka en sitä teksti-opastusta siitä tajua, niin kuvat kertoo juuri sen verran kun tarvitseekin. Pitänee vaan vähän muoksia niitä kaavoja siihen suuntaan, että ne sopivat omiin mittoihin, koska en ehkä mene vannomaan että nuo pienille aasialaisille suunnatut onesize-koot menisivät itselleni päälle. Lehden lisäksi tuli ostettua sellainen Yoko Littner - avaimenperäasia, koska en vaan voinut vastustaa, ja se se pääsikin heti roikkumaan laukunreunaan kilisemään.

Suomessa jo ennen Ruotsiin lähtöä minua lahjottiin, ja lahjoista kivoin oli kyllä Batteryn lisäksi peli, jota olen jo kauan kuolannut, ja sen ostamista suunnitellut: Eternal Sonata. Hymy kyllä levisi taas korviin asti kun paketin avasin, kyllä tuo kanssaeläjä osaa kuunnella suunnitelmani ja hankkia pelit sopivasti lahjaksi ennenkun ehdin niitä itse kassalle kiikuttamaan, ei haittaa yhtään! Pakko myöntää, että tästäkin pelistä löytyy yksi hahmo joka ainakin noin ulkonäöllisesti innostaisi enemmän kuin paljon, mutta saa nähdä miten käy sitten kun pääsen pelissäkin siihen asti että tuo hahmo vastaan kävelee, koska siinä se vasta varmistuu, meneekö hahmo To do -listalle vai ei. Saatte arvailla kuka hahmoista se on hhaha. Eli toisinsanoen miettikää mikä hahmo on pelin ärsyttävin, sillä itselläni on jokin taipumus valkata juuri niitä hahmoja joille tuntuu olevan hateclubit jollain nurkalla hhaha.

♥

Cosplayn puolella voin kyllä sanoa olleeni täysi vätys viimeaikoina. Olen kyllä saanut tuon Nian nyt tilaan jota voisi kuvata sanalla 'valmis', ja enää puuttuu lähinnä tapahtuma jossa tuota käyttäisin. Nyt kun en CosplayGaalaan menekään, niin puvun käyttö siirtyy jonnekin ensivuoden puolelle. Aina sieltä joku päivä löytyy jolle ei pukua keksikään, tämä on hyvä varasuunnitelma. Nian lisäksi en sitten olekaan tehnyt muuta kuin suunnittelutyötä, ja uusien hahmojen listalle kahmimista, hups. Ensivuodelle on kyllä luvassa vaikka mitä, esimerkiksi ekat kerrat kun pääsen ryhmäilemään! PC: porukan kanssa kun on tosiaan ryhmäcossi suunnitteilla, ja tällä hetkellä onkin menossa se final round -äänestys kahden sarjan väliltä, joista molemmista löytyy kyllä kiinnostavia hahmoja. Tuon lisäksi suunnitelmissa on ollut osittain samojen tyyppien kanssa Baccano! -ryhmis, johon näillä näkymin olen nakkiutumassa Mirian rooliin, ellen nyt ota ja vaihda sitä hahmoa Chaneen. Isaac ja Miria on kuitenkin ihan superlempparit sarjasta, joten mielelläni Mirian rooliin hyppäisin, mutta nyt kun en tuota Isaacin cossaajaa etukäteen tunne, niin voin vain toivoa etten sen vuoksi jänistä. :D 

Näyttääpä noi kuviot epätasasilta, ei ne noin rumat oo oikeesti!
Jos nyt tuosta Niasta vielä senverran mainitsen, niin kokeilin tässä taas innovatiivisesti uusia asioita: softiksen sijaan nuo kultaiset osat syntyivät jämäkästä tukikankaasta ja kultaisesta satiinista. Ihan hyvin tuntuu toimivan, joten mahdollisesti käytän tätä tyyliä jatkossakin johonkin. Tosin pitänee ostaa uutta tukikangasta, tuon nykyisen huonoa huonompi liima alkaa jo ärsyttää.. Kun ei tartu niin ei tartu.

Näin off-topiccina, tää ulkoasu on alkanut jo tökkiä mua silmiin, jotenkin näyttää liian ahtaalta ja ärsyttävältä, joten vaihdosta ehkä luvassa joskus lähitulevaisuudessa, kunhan saan vähän jotain inspistä.

2011/09/10

Narikointia ja demokratiaa!

Eli Traconkin tuli ja meni sitten pitkän odotuksen jälkeen, ja mukavaahan siellä oli!
Saavuimme Tampereelle jo perjantaina, joka on muutenkin tapa, mutta myös perjantaille sijoitetut työvoimainfot vetivät puoleensa vielä vähän lisää, joten Tamperetaloa tuli katseltua jo tuolloin perjantain puolella, samalla myös kummasteltua sitä puoliksi aukirevittyä sorsapuistoa. Mietiskelin sitä, mihinköhän porukka nyt löytää tiensä hengaamaan, mutta hyvinhän sitä tilaa siinä paikan ympäristössä riittää ja riitti ihmisten hengauspaikaksi, ja muutamat reippaat yksilöt löysivät nähtävästi sen monttuisen ja nauha-aidatun sorsapuistonkin omaksi alueekseen.

Itse löydyin sekä lauantaina että sunnuntaina narikkatiskin takaa, jossa pompiskelin sen kahdeksan tuntia yhteensä. Tykkäsin kyllä tuosta hommasta! Jotenkin sopivan yksinkertaista, mutta silti hauskaa, ja hiljaiset sekä kiireisemmät ajat tasapainottivat toisiaan kivasti, pelkkä paikallaan istuminen olisi ollut ihan liian tylsää, mutta jatkuva juokseminen ja seisominen olisi uuvuttanut jalat. Mietin taas tapani mukaan ennen ensimmäistä vuoroa että voi ei, mitäköhän tästä tulee, mutta ei siinä mitään ihmeempiä kommervenkkejä ollut, muutamaa epäselvyyttä lukuunottamatta, joihin sai vastauksia nopeasti muilta vänkäreiltä/ylivänkäriltä. Työkaverit olivat myöskin tosi mukavia, ja tekivät työskentelystä vielä asteen mukavampaa, mitäpä ei hyvä seura parantaisi. Narikka oli myös jännä paikka bongata tuttuja ihmisiä joita ei muuten randomisti conipaikalta löytänyt. Mielelläni nakkiudun narikkaan joissain tulevissakin tapahtumissa siis!

Noin muuten lauantaipäivä tuli hypittyä suurimmaksi osaksi yksinään ympäriinsä ja moikkailtua joitakin vanhoja tuttuja, ja olihan tuo ihan jännää vaihtelua siihen miten yleensä conit tulee hengattua. Ehkä vähän liian tylsää ja yksinäistä vaan kun ei mitään sellaista "kiinteää seuraa" ollut jonka kanssa olisi hengaillut, enkä vieläkään oikein tunne ihmisiä tarpeeksi änkeäkseni seuraan. :'D Ehkä tämä tästä. Tuosta syystä myös kuvamateriaalin määrä lauantailta on aikalailla nollassa, kun tuo kuvailija ei kulkenut kyljessä kiinni. Tuli kuitenkin katsastettua mm. WCS-karsinnat ja sen yhteydessä ollut pukukisa, ja ei kyllä voi muuta kuin kehua sitä laatua! Sekä puvut että esitykset olivat WCS'n puolella luokkaa leuka lattiassa, ja uskon ettei tuomareiden tehtävä ollut lainkaan helppo kun päätöksen hetket olivat käsillä. Sijoittuneet totisesti ansaitsivat paikkansa, ja ensi vuonna nähdään Japanissa jälleen hienot edustajat Suomelta. Onnitteluja niille keille onnittelut kuuluvat, vaikka tänne eksyminen onkin epätodennäköistä. Myös pukukisan taso oli kova, ja panostus pukuihin näkyi selkeästi.

Yksi juttu mistä tuossa cosplaykisasta voisi heittää kritiikkiä oli se cosplaylippujärjestelmä. Enkä nyt tarkoita edes sitä puolta, että lippuja oli jaettu tuplakappaleina, vaan sitä ihan yleistä systeemiä tähän cosplaylippuhommaan. Itse olin ilmeisesti joskus aiemmin lukenut netistä sen, että liput on käytössä, mutta itse conipaikalla tuo tieto oli päässäni epävarmana, kun olin kuitenkin päntännyt mm. niitä työvoimaohjeita siihen päälle, ja tuo lippukäytäntö kun on niin useassa conissa että ne on helppo sekoittaa keskenään. Paikanpäällä koitin etsiskellä tietoa ohjelmalehdestä, josta sitä ei yllätyksekseni löytynyt, joten päädyin kipittelemään vähän ympäri conipaikkaa etsien mahdollista tiskiä josta näitä voisi saada, ja sellaisen sitten loppujenlopuksi löysinkin, ja lipun sain, ja täten pääsin kisoja katsomaankin. Voin vain miettiä ketuttiko niitä jotka ilman lippua koittivat pyrkiä sisälle, mutta saivat tämän faktan lipuista kohti pleksiä siinä kohtaa.

Kun lauantain narikkavuoroni oli 18-22, en sitä illan ohjelmaa kovemmin katsastanut, kun eivät ne ikärajattomat iltabileetkään oikein osunut oikeaan aikaslottiin. Työvuoron jälkeenkin oli sellainen sudennälkä ja väsymys että halusin vain äkkiä ruokaa jostain, ja heittää cossin vihdoin pois päältä. Eipä tuossa yöohjelmassa tosin olisi ollut muita ehdottoman kiinnostavia aiheita kuin se Inside the cosplayers' studio, niin paluu Tamperetalolle ei kovemmin innostanut, josta myöskään narikassa huonoissa kengissä seisoskelusta tähtiä ja salamoita heittelevät varpaat eivät olisi kovin innostuneet. Tosin tuosta ohjelmanumerosta ei yllättävästi ollut ohjelmakartassa mitään merkintää, joten en tuossa vaiheessa ollut edes varma milloin ja mihin olisi tullut hipsiä ohjelman nähdäkseen, eikä se loppujenlopuksi nälkäsärky-fiiliksissä jaksanut kiinnostaakaan niin paljoa.

Omppuhotelli tarjosi taas mukavat unet, ja nyt kun oltiin viisastuttu viimekerrasta sillä, että tajusimme varata huoneen siitä lähemmästä paikasta, ei matkakaan paljoa rasittanut. Tosin huone vaikutti tällä kertaa jotenkin.. heppoiselta. Ei sillä, varustelutaso oli ihan hyvä, ja erona esim. Lahteen tuolta löytyi jopa mikroaaltouuni, jota emme tosin sitten edes käyttäneet mutta anygays. Esim suihkussa käydessä vaan tuntui ettei seiniin uskaltanut kolauttaakaan, kun tuntui että koko seinä kaatuu siitä, kumahteli niin nätisti kun ihmeellistä ohutta muovisysteemiä tuntui olevan. Myös melut käytävästä, ja jokainen yläkerrassa otettu askel tuntuivat kuuluvan kuin kajareista olisi soittanut, tosin tähänkin tottui kohtuullisen nopeasti eikä se sen kummemmin häirinnyt sen jälkeen. Pehmeä sänky ja fluffyt peitot on kuitenkin se pääasia, ja ne on ollut ompussa aina kunnossa. ♥

Sunnuntai-aamu alkoi taas arpomisella, kun en ollut varma jaksanko laittaa cossin päälle vielä toiseksi päiväksi, sillä siinä näkyi käytön jäljet, lähinnä ryppyinä tosin. Tuntui ärsyttävältä kun mekon etumukseen istumisesta ja muusta moisesta aiheutuneet rypyt tuntuivat omaan silmään luovan visuaalisen illuusion siitä, että se olisi ollut mahdoton makkarankuori joka myötäilee vatsamakkaroita joita ei oikeasti ole olemassakaan. Ajatus siitä että potentiaalinen kuvailija on mukana koko päivän kuitenkin voitti ryppyilyn, ja näin päädyin Aerithina paikalle sunnuntainakin.

Conipaikalle päästyämme kävimme vain heittämässä matkatavarat narikkaan, jonka jälkeen suunta oli kohti sorsapuiston reunamia pienenmoinen photoshoottaus mielessä. Voin vaan sanoa että tuon sansiketkun pomppiessa kameran toisella puolella on herpderp -kuvamateriaalin prosentuaalinen määrä toisinaan vähän turhankin suuri. :'D Kun itse yrittää jotenkin keksiä jotain fiksua, ja toinen pelleilee kameran kanssa, ottaa pöhköjä kuvia ja saa minut nauramaan, on ketjureaktio lähtevä ja lopputulos on... vähemmän kuin kaunis. Mutta ainakin fiilis on rento kun kuvaaja on tuttuakin tutumpi, ja kuvista tulee paljon aidompia kun ei tarvitse yrittää pakottaa naamalleen tekohymyä. Kyllä sieltä kuvasaaliin seasta muutamia helmiäkin yksilöitä löytyi, ettei ihan facepalmaamiseksi mennyt kuvien selaaminen jälkikäteen.


Kuvailemisen jälkeen kävin vaihtamassa vaateparren hieman helpompaan malliin, ja suuntasimme katsomaan Cosplayjournalismi netissä -paneelia. Mielenkiintoinenhan tuo oli, oli mukavaa kuulla eri ihmisten näkökulmaa cosplayblogaamiseen ynnä muuhun aiheesta kirjoittamiseen netissä, ja olisi kyllä hauskaa kuunnella jutustelua asiasta uudestaankin, ehkä hieman pidemmällä kestolla. Muutamia kivoja ideoitakin sieltä lenteli, esimerkiksi ne cosplay-käyntikortit kuulostaa tosi fiksulta idealta, siinä saisi taas huomiohuorattua itselleen vähän lisää kävijöitä niin dA:han, tänne blogiin kuin muuallekin hhaha. Ei sillä, teen tätä ihan itseäni varten, mutta ei se yhtään haittaa tietää että jotain muutakin kiinnostaa nämä rupuiset raapusteluni, kyllähän se inspaa huomattavasti enemmän kun tietää ettei vaan kirjoita jotain random cosplaypäiväkirjaa jota kukaan ei lue.

Paneelin jälkeen käytiin mm. syömässä omnom ja niin edelleen, jonka jälkeen päädyin taas sinne narikkaan tekemään toisen vuoroni.Siellä kökin juoksinkin sitten siihen asti että conirakennus alkoi näyttää varsin tyhjältä ja ihmiset oli suurimmaksi osaksi ajettu ulos, jonka jälkeen omakin kotimatka sai alkaa. Ihan alunperin facepalmasin sille, miten olin unohtanut ruksittaa työvuorolistasta pois tuon toisen cosplaykisan ajan, mutta nyt katsottuani sen kokonaisuudessaan Youtubesta.. Ei harmita enää. Jos WCS'n puolella näkyi sitä superia ja eeppistä, niin nuo esitykset esityskisassa olivat kyllä kokeneet sievoisen taantuman. Yaoita, vanhaa läppää, yaoita jne, ei kamalasti kiinnosta. Kielen tunkeminen toisen kurkkuun lavalla ei oo koskaan kohdannut sitä omaa näkemystäni hyvästä esityksestä, anteeksi jos tästä nyt joku yaoi-fani vetää palkokasvia väärään aukkoon. Itseasiassa oli siellä pari esitystä jotka olisivat olleet ihan hyviäkin ilman sitä viimeistä kuolakohtausta, mutta se viimeinen screeni yleisestikin ratkaisee paljon siitä, millainen kuva esityksestä jää. Kuitenkin seassa oli myös niitä hyviä esityksiä, sen enempää erittelemättä, jotka sitten paistoivat sieltä välistä hienoina. Se juttu miksi olisi ollut kiva olla katsomassa kisaa oli se juonto! Hienoa, yksinkertaisen hienoa, ei liikaa eikä liian vähän mitään, ja ne pienet "hieno peruukki!" yms heittelyt oli söpöjä ja varmasti tuntuivat mukavilta kisaajankin korvaan.

Näin tiivistettynä siis hieno coni, jota työnakit värittivät kivasti. Otsikosta vielä senverran, että itse en ollut tuossa conipelissä varsinaisesti mukana, mutta kannatin salaa oransseja, hähää. Ostoksiakaan ei tullut tehtyä kuin yksi, mutta laatu korvaa määrän:

Kurrnam Gurren Lagann 6

Ja kaikenlisäksi tuon etukannen avattuani tämä ilmestyi sieltä välistä! Silmänkarkkia, vaikka tuo taite vääristääkin kuvaa tässä hieman. Kompensoidaan tällä kuvalla esim sitä etten saanut sitä timeskip-Niaa valmiiksi Traconiin. Tosin conista löytyi kyseinen hahmo muutenkin, ja nätti puku olikin, joten olen iloinen siitä, etten turhaan hötkyillyt tuon omani kanssa.

♥

Vielä olisi DesuTalksia ja CosplayGaalaa tälle vuodelle, sen saa nähdä mitä noissa nähdään! (Vaikkakaan Talksissa en nyt välttämättä mitään cosplayaa, ellen keksi jotain tosi simppeliä.) Postauksesta tuli vähän giganttinen, mutta teen sen koska voin, toivottavasti joku jaksoi lukeakin!