Wippivappu

Klara vappen, bara vatten hela natten ja niin edelleen! Itse en vielä tänään päässyt kummemmin juhlimaan tätä juopottelun riemujuhlaa, mutta huomenissa on sentään luvassa PC:n vappupiknik, joten aivan sosialisoimatta ei tämäkään juhla kulu. Kaupungilla hillumisen sijaan olen tänään saanut valmiiksi Kupliin cossini, joka todennäköisesti pääsee ensikäyttöönsä jo huomisella piknikillä. Ja koska aikaa riittää, heittelen tähän hieman wippikuvia!
























Tältä itse puku kokonaisuudessaan näyttää, joskin kuvasta puuttuu pää ja jalat, joten luonnollisestikaan peruukkia ja kenkiä ei ollut päällä, ja kaulahuivi ei kuvanottohetkellä ollut vielä valmis, joka selittää tämän näkymättömyyden. Kasasin yhteen myös kuvia printin teosta, päädyin tuommoiseen läpipiirto + maalailu -tyyliin, sillä alkuperäinen suunnitelmani käyttää printattavaa ja kiinnisilitettävää kuvansiirtopaperia viskautui kohti romukoppaa tulostimen yhteistyökyvyttömyyden vuoksi ja plan B päätyi toteutettavaksi. Kuvista käynee ilmi aika hyvin se, miten tuon toteutin, mutta lyhyesti selitettynä:

 1. Kuvan piirto paperille
2. Viivojen vahvistaminen että ne näkyvät paremmin kankaasta läpi + paperin teippaaminen kirjaan kiinni (helpottaa huomattavasti paperin paikallaanpysymistä paidan sisällä viivojen läpipiirron aikana).
3. Kuva kankaan alle, painot paikoilleen, ja viivojen piirto lyijykynällä.
4. Maalailu kangasvärillä. Itse suosin tuota tapaa, että värjäilen ensin reunat, jonka jälkeen vasta keskiosan, joka sai kissan näyttämään välivaiheessa aika paholaismaiselta. :'D
5. Mustien reunojen väritys kangastussilla.
(+ 6. Kankaan silitys, kangasvärin kiinnittämiseksi.)

   Hame-osio on ihan ääliömaisen yksinkertaisesti tehty, mutta toimii kuitenkin. Kuten kuvasta näkyy, leikkasin vain topista tuon yläosan olkaimineen pois, ja käänsin jäljelle jääneen tuubin reunan. Toppi oli valmiiksi vielä sopivankokoinen pysyäkseen päällä, joten edes kaventaa tuota ei tarvinnut. Toivotaan että hamonen pysyy paikallaan myös toisessa suunnassa, eikä kipittele oikeassa käytössään kohti korvia kävellessä, kuten tuollaisilla hameilla tuppaa olemaan ärsyttävänä tapana.

Kaulahuivin tein tänään, ja sekin oli yksinkertaisuudessaan hyvin nopea homma. Huivi muodostuu yhteensä kahdestakymmenestä kankaanpalasesta, eli siinä on kymmenen palaa kumpaistakin väriä, ja tuolla kokoonpanolla sen pituus asettui siihen kahden ja puolen metrin kieppeille.  Halukkaat höperöt suorittakoot laskuja siitä, mikä yhden palan pituus tuolloin on.

Tekojärjestyksenä oli siis:
> mittaile ja merkitse kankaisiin palojen rajat 
> leikkaa irti 
> ompele palat reunoista yhteen vuorotellen värejä 
> taita koko homma pituussuunnassa kaksinkerroin 
> ompele kiinni 
> käännä oikeinpäin.

Lisäksi tietenkin tekeleen silittämistä vähän joka välissä, jotta se näyttäisi siistiltä ja asettuisi nätisti.

Tämän lisäksi hankin propiksi hyvin käytännöllisen asian: cocktaillasin(/martinilasin)! Voin esimerkiksi Desussa sitten juoda Liian kylmää vettä omasta lasista tuolloin kun puku on päällä ja lasi mukana, kätevää on tämä. Juomalaseja nyt tarvitsee muutenkin, eikä tuollaisia vielä kaapista löytynyt, joten samalla on täytetty sekin puutos. Ja tähän vappuiseen lasinkuvaan onkin hyvä päättää postaus.

Pääskynen ja kevät

Sitä luvattua päivitystä sitten! En ole vielä saanut uusia kankaita, saatika sitä Homuran peruukkia kotiin asti (vähän jo hirvittää peruukin puolesta), joten kyseistä pukua ole päässyt työstämään vielä, mutta sen sijaan olen keskittynyt mm. erään vanhan keskeneräisen puvun valmiiksi saamiseen.

Hahmo on ihana Simca sarjasta Air Gear, ja puku on ollut kesken viimekesästä asti. Sain jonkun intopurkauksen tuolloin, ja aloin vain tapani mukaan tehdä pukua, vaikken tiennyt mihin sen vetäisin päälleni, ja pyräyksen jälkeen puku jäikin keskeneräisenä jemmaansa, odottamaan hetkeään. Ja se hetki koitti nyt, lähes vuotta myöhemmin. Alunperin jätin pukuun senverran väljyyttä, että sain sen vetäistyä yläkautta päälle ja pois, mutta totesin nyt, että tämä näyttää vaan pöntöltä. Lisäsin siis taakse vetoketjun jotta pystyin kavennella pukua hieman istuvammaksi, ja nyt näyttääkin huomattavasti paremmalta kun puku istuu päälle paremmin kuin perunasäkki, enkä näytä sitä kymmentä kiloa lihavammalta.

Hhaha nolo suusensuuri on nolo, mutta ilme oli niin jäätävä.
Näytän siltä kuin olisin napannut välipalaa taustalla näkyvästä kasvista :,D

 Mekosta puuttuu vielä nuo hihojen ranneke-osat, ja tuo seifuku-kaulus pitäisi vielä kiinnittää, mutta noiden tekemisessä ei luulisi menevän kovinkaan kauaa. Tämän lisäksi pitää hankkia hanskat ja lakki, vääntää nuo lasit, sekä katsella vähän jotain kenkiä joita voi käyttää bootcoverien kanssa conipaikalla. Noin shooteissa voin kyllä käyttää rullaluistimiani, mutta conipaikalla olisin aika major turvallisuusriski ne jalassa, eikä tuo tuppaa olemaan sallittuakaan sisätiloissa. Teen vaan bootcovereista sellaiset, ettei niitä tarvitse liimata kiinni, niin voin käyttää niitä molemmissa tapauksissa.

Tuo peruukki puolestaan on varsinainen takkumagneetti, mutta Niiskuneiti auttaa aina, ja sen voimalla on pysytty valoisalla puolella, eikä sitkeämpiä tappuroita ole koskaan ilmaantunut. Vannokaamme tuon taianomaisen suihkeen nimeen. Kyseessä on kuitenkin se ensimmäinen pitkä peruukkini ikinä, joten olen iloinen siitä, että tuo on vieläkin noin uudenveroisessa kunnossa, vaikka sitä olenkin aika moneen kertaan käyttänyt. Pakko tunnustaa, että joskus tylsinä hetkinä kulutan aikaa vain mallaillen peruukkeja päähän ja kieputellen niitä kaikenmoisille kampauksille, ja tämä yksilö on joutunut uhriksi aika moneen otteeseen.

Simcan tapahtumasta ei ole vielä varmuutta, sillä suunnitelmat elävät aina, enkä viitsi niitä tänne turhaan kirjoitella juurikin sen vuoksi. Ainoat cossit jotka ovat tapahtumiltaan varmoja, ovat ryhmät, ja loput puvut lähinnä valmistuvat sinne minne valmistuvat, sen mukaan mitä tekee mieli tehdä milloinkin. Nyt Tampere Kupliin lähestyessä olen kuitenkin suhtkoht varma siitä, että sinne lähtee Roxy. Tällä hetkellä puvusta puuttuu enää paidan printin maalailu, ja kenkien hankkiminen.

En ollut meikannut huulia ja silmänrajauksia enempää, joten kamera päätti hoitaa
sensuurin pikselikakalla? Kiitos vain.

Puvusta itsestään ei kummempaa sanottavaa löydy, sillä se on yksinkertaisuudessaan hyvinkin nopeasti väsätty. Paidan ostin kirpparilta eurolla ja modasin pääntien isommaksi, hame syntyi samalla reissulla löytyneestä topista naksnaks vain, ja alla oleva musta toppi (+ kuvassa poissaolollaan loistavat sukkahousut) löytyi omasta kaapista jo valmiiksi . Kaulahuivin saan tosin väsätä uudelleen, sillä päädyin siihen tulokseen, että moisen väsääminen kankaasta tekee siitä paremmannäköisen ja nätimmin käyttäytyvän kuin omilla neulomistaidoillani tehty. Suuntaan vielä huomenna ennen töitä kohti Punanaamiota hankkimaan mustaa huulipunaa cossia varten, samalla kun ostelen maskeeraustarvikkeita muita cosseja varten, jolloin meikkikin on taattu. Töiden jälkeen puolestaan matka suuntautuu kohti PC:n ensimmäistä allnighteriä. :3 Näihin tunnelmiin,

Kreditit. Ylläoleva hattu, buutsit ja liivi (+ poni) lasketaan kuvausrekvisiitaksi, niitä en ole tekemässä. Ainakaan vielä.

Kotiinjumittunut väliaikaraportti

Hiljaiseloa on tullut nähtävästi vietettytä jälleen sekä täällä blogin puolella että cosplayn suhteen yleensäkin. Ompeluhommia en ole kamalasti päässyt tekemään, koska kangasläjät eivät täydennä itseään, mutta ainakin peruukkien suhteen olen tehnyt jotain! Tilasin noin kuukausi sitten kaksin kappalein mustia peruukkeja, toisen suoran Homuraa varten, sekä kiharan tapauksen joka näkyykin tuossa alapuolella. Homuran kuitukasa ei ole vielä saapunut, ja odottelen sitä jo aika käärmeissäni, sillä myyjän tuotekuvauksessa lupailema hintaan sisältyvä pikakuljetus olikin vain puuta heinää, ja tuotteen tilattuani luvattiinkin sitten sitä perus 10-28 päivän toimitusaikaa. Aina pistää ketuttamaan tuollainen harhaanjohtaminen, mutta toivotaan nyt että peruukki ainakin saapuu perille asti, kun onhan tässä vielä aikaa ennen Desuconia.

Jälleen kerran nokkelimmat ninjat saattoivat jo arvatakin hahmon. En kuitenkaan lähde arvuuttelulinjalle; Aradia Megido (Homestuck/MSPA) on hahmo jolle peruukki on tarkoitettu, ja häntä olisi tarkoitus cossata ainakin alustavan suunnittelun mukaan Desuconissa. Jos jyvät menevät tasan, on pukuna hahmon God tier -versio keijunsiipineen. Hahmo on niin auttamattoman ihana, ja jollain kierolla tavalla samaistun tähän aika paljon, joten tuon puvun nähdessäni se hyppäsikin suoraan cosplaylistan kärkisijoille. Odotan kyllä innolla sitä harmaan ihomaalin kanssa leikkimistä, vaikkakaan ihoa ei onneksi jää näkyville kuin käsien ja naaman verran.

Tästä puvusta ei ole vielä valmiina muuta kuin peruukki, ja hieman vaiheessa olevat sarvet, jotka tosin saatan hyvinkin tehdä uusiksi, jos sellainen inspis iskee, sillä en ole niihin ihan tyytyväinen. Sarvien pohjana toimii rautalanka jota kieputtelin muutaman suiron yhteen jotta se olisi hiukkasen tukevampaa. Rautalangan päälle tuli alumiinifoliota tuomaan muotoa, ja päälle vetäisin vielä ilmakuivuvaa massaa ja maalit. Löysin tämän tekniikan tutoriaalin muodossa alunperin Tumblrin ihmemaasta, mutta olen onnistunut taas tapani mukaan hävittämään linkin.

Toinen peruukkitekeminen on sen lyhyen vaalean peruukin modaileminen. Täytyy sanoa ihan aluksi, että peruukin leikkeleminen oli ihan riipivää, sillä pelkäsin jotenkin onnistuvani pilaamaan tuon ihanuuden, mutta onneksi näin ei käynyt. Kovin suurta modailua en tosin suorittanutkaan, ohentelin vain hieman otsista, jotta se suostuisi asettumaan otsiksenomaisesti, sillä tuo oli senverran paksu, että se tuppasi törröttämään ihan hoopon näköisesti suoraan eteenpäin, ja hajoilin sille miten taistelu-jaskalta näytin sen kanssa. :'D Tuon lisäksi taivuttelin takaa hiusten latvoja ulospäin tuolla vessapaperirullat + hiustenkuivaaja + hiuslakka kombolla, ja ne pysyvätkin ihan nätisti, vaikkakin taidan toistaa käsittelyä vielä vähän, että efekti olisi hieman painovoimaa uhmaavampi. Tuossa kun tosiaan on sitä kuitua senverran, ettei mikään ihan pikkuhipsuttelu sitä taivuta, enkä tahtoisi että kampaus lösähtää kesken päivän.

Ja koska en tätäkään hahmoa ole vielä varsinaisesti paljastanut, tehdään se nyt. Homestuck on lähde tälläkin kertaa, myönnän koukkuuntuneeni. Hahmona puolestaan on ihana Roxy Lalonde. Hahmo ehkä poikkeaa hieman siitä hahmotyypistä jota cossini aika usein edustavat, mutta who cares, ihana hahmo on ihana, ja samankaltaisiin hahmoihin jumittuminen tylsää. Tapahtumasta en tämän kanssa ole vielä varma, mutta voisin kuvitella raahaavani tämän ainakin sinne Desuconiin esim. lauantai-illan puvuksi, sillä Homuran puku ei tule olemaan sieltä vilpoisimmasta päästä.

Niin joo ja jo 22 lukijaa! Eihän se toki mikään tähtitieteellinen luku vielä ole, mutta ilahduttaa huomata että muitakin kiinnostaa nämä raapusteluni. :3 Seuraavaan postaukseen mennessä olen varmasti saanut jo ompeluhommat kivasti käyntiin, joten sitä odotellessa! 

Uudet tuulet

Kuten näkyy, ulkoasu sai uudistusta vihdoinkin!

Voin sanoa että hermot meinasi mennä muutaman kerran, jonka vuoksi rakenne on vielä aivan sama kuin ennenkin, muutama muutos tähän on kuitenkin tulossa vielä (mm. tämä ahtaus saa huutia), kunhan jaksan kasata hermoni koodailun suhteen. Eli toisinsanoen sen suhteen, että jaksan kuunnella ohjeistusta ja kokeilla uudestaan ja uudestaan, sillä itse olen ihan sormi keskellä kämmentä mitä noihin kaikenmaailman html ja css ja oikeastaan mihin tahansa koodeihin tulee. :'D

Headerin kuvat on ottanut (vasemmalta oikealle):

Haruhi - Nezumi-chan
Nia, Serah, Aerith - Sansi
C.C - Sona

Kiitos kaunis heille siis!

Noin cosplayn puolelta ei oikeastaan ole kummempia uutisia, sillä tämä Chibiconin jälkeinen aika on ollut hieman hiljaiseloa mm. sen vuoksi, että työnhakua on pitänyt suorittaa ihan tuli perseen alla. Samaan aikaan on pitänyt etsiä osa-aikatöitä koulun ohelle, työharjoittelupaikkaa, sekä kesätöitä, ja ne kouluhommat ynnä muut arkipäivien askareet ovat syöneet aikaa sekä rahaa ihan hyvissä määrin. Suunnitelmia on kuitenkin tehty ja mm. peruukkeja tilailtu joten aivan cosplay-vapaana en ole aikaani viettänyt kuitenkaan. Ei sellainen olisi edes mahdollista, aina se pirulainen vähintäänkin ajatuksissa lurkkii! Ja mm. junamatkojen viihdykkeenä on toiminut erään neidin kaulahuivin neulonta.

.. Jonka parissa taidankin jatkaa hetken nyt. Hauskaa (loppu)viikonloppua kaikille!

Minicon

 Coniraporttia taas melkein ajallaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Chibicon oli omasta mielestäni ihan mukava pikkutapahtuma, tosin sanottava on, että seura tekee conin, ilman sitä, en usko että fiilikset olisivat niin positiiviset, kiitos siis Ecca sekä muut, joiden kanssa tuli aikaa conissa vietettyä! ♥ En ole pitkään aikaan lähtenyt yksin conittamaan, joten hieman mietitytti, saanko olla yksinäni koko päivän, mutta onneksi näin ei käynyt. Aamulla tuntui kyllä jännältä kun sai herätä omasta sängystä, ja matkustaminen cossi päällä sellaisella alueella jolla liikkuu tuttuja oli hauskaa. Oli myös ihan kivaa ettei vaihteeksi tarvinnut raahata kamalaa tavarakasaa toiselle puolen Suomea jne, mutta jokin siitä normaalista aamuisesta conifiiliksestä vaan jäi puuttumaan kun ympäristö oli näin arkipäiväinen.

Tällä kertaa tahdoin olla varma siitä, ettei ranneke unohdu, ja laitoin sen tuohon jo edeltävänä iltana :D

Gloria noin tapahtumapaikkana oli itselleni uusi kokemus, sillä jollain tavalla olen onnistunut väistelemään ja missailemaan juuri ne kyseisessä paikassa järjestetyt tapahtumat, ja ymmärrän nyt paremmin, miksi niin moni dissaa sitä conipaikkana. Eihän ehkä toiminut mitenkään kamalan hyvin kiitos yleisen ahtautensa,  jonka lisäksi suurimmassa osassa sisätiloista tuntui olevan aika hyytävän kylmää kokoajan, jonka vuoksi ainakin itse palelin vähän väliä. Plussaa ei tullut myöskään siitä, että Helsingin kaupunki oli päättänyt tiputella lumet katolta juuri kyseisenä päivänä, jonka vuoksi pääovea ei voinut käyttää, vaan piti kierrellä takaoven kautta, joka tosin ei itsessään ollut ongelma, sillä kyllä sen sisäänkäyntipaikan löysi ilman kummempia krumeluureja, ja kuulemma paikalle oli opastuksetkin, vaikkakaan en niitä itse spotannut, sillä kipitin paikalle jotain omaa ihmeellistä reittiäni.

Ja kun opastuksista puhutaan, niin jos nuo opastukset sisäänkäynnille olivat hyvät niin opastukset conipaikan sisällä.. No, eivät toimineet. Olisin kaivannut ohjelmalehtiseen edes jonkinsorttista karttaa tai mainintaa siitä, missä esimerkiksi myyntipöydät/tennishalli sijaitsevat, sillä käveltyäni ympäri conialuella kuitenkaan kyseistä paikkaa löytämättä päädyin vain luovuttamaan. Myöhemmin tosin löysin paikan kun sinne porukalla mentiin käymään, mutta en kyllä olisi löytänyt muuten.

Näiden lisäksi ehkä eniten ärsyynnystä aiheutti riistonarikka, joka veloitti 2 euroa siitä, että sai heitettyä takin ja ylimääräiset tavarat narikkaan, ja vielä euron jokaisesta lisäkäynnistä. Ihan okei ehkä joillain keikoilla tms jossa vain dumpataan tavarat narikkaan, mutta ei conissa, josta pitäisi välillä päästä käymään muuallakin, kuten syömässä. Tämän vuoksi itsekin kävin syömisreissulla ilman takkia, en onneksi jäätynyt ihan totaalisesti, kun pakkasta ei ollut mitenkään giganttisen paljoa, mutta mielelläni olisin kyllä ulkovaatteitani käyttänyt kun sellaiset kerran omistan.

Sitten jotain itse tapahtumasta, jossa kuitenkin noista epäkohdista huolimatta oli kivaa. Ensimmäisenä katsottavana ohjelmana oli cosplaykisa, joka veti puoleensa jo ihan sillä, että lavalle nousi muutamakin enemmän tai vähemmän tuttu ihminen (joilla meni kisa aika putkeen, onnea!), mutta muutenkin tuo kisan katsominen tapahtumissa on vähänkuin piparit jouluna, pakko käydä katsomassa aina kun mahdollista. Hienoja pukuja ja esityksiä oli kyllä, vaikkakin kisa jäi kovin pienimuotoiseksi. Osallistujakannasta suurin osa tuntuikin ainakin kuulemani perusteella olevan ensikertalaisia, joille tälläinen pienempi kisa oli varmasti se mukavin tapa kokeilla siipiään. Kovasti kyllä sain taas painostusta siihen, että pitäisi joskus uskaltaa sinne lavalle itsekin, joten katsotaan! Jos tälle vuodelle ilmaantuu tilaisuus osallistua johonkin pieneen kisaan jossa ei tarvitse olla näytöstä, voisin hyvinkin kokeilla, ihan kokemuksen vuoksi, kenties se sitten vaikka nappaisikin. Suunnitteilla olevista puvuistakin kun löytyy yksilöitä, joilla voisin jopa kuvitella kisaavani, mikäli onnistumisen henget ovat kanssani.

Toisena ohjelmanumerona kävin katsomassa One Piece -paneelia, vaikka en ole edes katsonut kyseistä sarjaa tai mitään, mutta tuli tylsää, enkä löytänyt edes tennishalliin, jossa olisi ollut kiinnostava Parapara -oppitunti, joten päädyin sitten tänne. Viihdyttävyys oli kyllä kohdallaan, eikä homma ollut turhan totista, joten jopa minunkaltaiseni lähdettä tuntematon pysyi aika hyvin kärryillä ja perse penkissä ohjelman loppuun asti. Pitää kyllä sanoa, etten ole vieläkään ainakaan hetkeen katsomassa sarjaa, sillä sen suunnaton pituus lievästi sanottuna lannistaa, mutta ehkä tuonkin urakan otan jossain vaiheessa. Mangaa olen joskus koittanut lukea, mutta se piirtotyyli ei uponnut itseeni niin ollenkaan, joten yritykseksi se jäikin.

Postauksen cossikuvat otti Sona.

Ohjelman jälkeen spottasin itselleni seuraa, ja photoshoottailtiin vähän. Olen iloinen, kerrankin sain puvustani hyviä kuvia, joita kehtaa heitellä nettiin. Hieman tosin argh, kun huomasin jälkikäteen kuvia katsoessani että nuo paidan etuosan rusettinauhat olivat valahtaneet auki, jonkavuoksi edestäpäin otettuja kuvia en viitsisi käyttää, joka harmittaa vähän, sillä niistäkin löytyi onnistuneita otoksia.

Tuo C.C'n puku oli tosiaan hetken mielijohteesta conia edeltävän viikon aikana tehty, ja aikalailla kierrätys -teemalla mentiin jälleen: paita on modattu vanhasta giganttisesta kauluspaidasta, vetäisin uusiksi lähes jokaisen kohdan siitä (kavensin koko paitaa, leikkelin hihat ja helman lyhyemmiksi, vanhan kauluksen irti, ja lisäsin tuon röyhelön jne). Lisäksi tuo valkoinen alushame on joku tädin vanha, jota lyhensin vain vähän, ja kankaat korsettiasiaan, noihin päällimmäisiin hamekerroksiin, sekä kengät löytyivät varastoista. Ainoa asia minkä ostin tätä cossia varten oli siis keltainen fleece Cheese-kuniin.

Käytin tuohon korsettiin myös ekaa kertaa "tukiluita", että se saisi hieman ryhtiä eikä lösähtelisi ihan ryttyyn kokoajan. Lainausmerkit siitä syystä, että mitään oikeita korsettiluitahan en siis hankkinut, vaan sovelsin vähän: leikkelin jäätelöboksin kannen suikaleiksi ja laitoin suikaleita kaksi päällekkäin tueksi. Ihan hyvin nuo tehtävänsä hoitivat ryhdittäjinä, kun mitään kovin näkyvää efektiä en hakenutkaan.

Valo osuu nenään ehkä vähän oudosti, mutta ainakin tästä näkyy koko puku!

Shoottailun jälkeen mentiin katsastamaan FFFight, joka jaksaa viihdyttää lähes joka kerta. Vaikka osa taktiikoista onkin jo aika käytettyjä, on se faittien henki ja markkinafiilis asia, josta ainakin itse pidän, ja victory fanfaarin toitottaminen yhdessä kuorossa tuo sellaista yhteisöllisyyden fiilistä josta nautin. On myös aina mukavaa nähdä lavalla ihmisiä jotka eläytyvät hahmoonsa, ja tuovat tätä ilmi lavakäyttäytymisessään, aivan kuin cosplaykisankin puolella.

Tuli myös katsastettua Cosplaydeitti, jota en olekaan vähään aikaan käynyt katsomassa, ja se oli kyllä simppelisti sanottuna hieno ohjelma. Usein deitti jää vähän laimeaksi mm. heittäytymisen puutteen vuoksi, mutta tälläkertaa se ei ollut siitä kiinni, sillä vallan mahtavat juontajat saivat koko deitin heräämään henkiin eläytyen hahmoihinsa, ja tuoden luonnollisen tuntuista huumoria tilanteisiin. Yksi juttu joka on yleensäkin esiintymisissä kamalinta on juurikin se pakotettu huumori, joka tällä kertaa loisti iloisesti poissaolollaan. Tässä ohjelmassa olivat tosiaan juontamassa samat ihmiset, jotka pitivät tuon One Piece -paneelin, ja toivon todella että heitä tullaan vielä näkemään lisää coneissa ohjelmanpitopuolella.

Deitin jälkeen jäljellä olivat vain Päättäjäiset, jotka olivat lähinnä sitä muiden puolesta iloitsemista cosplaykisasijoituksista ynnä muuta. Plus se tanssiryhmä joka esiintyi samalla esityksellä sekä avajaisissa että päättäjäisissä ansaitsee itselleen sydämen ♥! Tanssi oli niin sujuvaa, ja liikkeet synkassa että ah, olisin voinut tuijottaa sitäkin vielä monta kertaa lisää noiden kahden kerran lisäksi. Teknisen sujuvuuden lisäksi esityksessä oli myös kivasti mukana pientä huumoria ynnä muita faktoreita jotka yhdessä tekivät kokonaisuudesta hyvin onnistuneen.

Kotiin saavuttuani tunsin vielä ehdotonta vetoa testata Biitiltä diilaamaani peruukkia, joka on kyllä niin ihana että oksat pois. ♥ Saatoin myös innostua siitä, että tuo sopii eräälle hahmolle jolle sitä pienellä varauksella kaavailinkin, joten meikkini koki pienen muutoksen kamerahoroilua varten. Avraajat arvaa mikä hahmo.

Puhdas peili on tosi puhdas.

Spammasin sydämiä näköjään ainakin senverran, että voisi luulla päivän olleen onnistunut, hhahah. :D

C.C'n synty

Pääsi taas venähtämään tämän postauksen julkaiseminen, kun jostain syystä jätin tämän lojumaan luonnoksiin julkaisemisen sijaan. Kuten viimepostauksessa mainitsinkin, tuossa C.C'n puvussa oli aika monta juttua joita kokeilin ensimmäistä kertaa, ja kyllähän sen huomasi että harjoitusta tarvitaan, vaikkakaan mitään suurempia kämmejä ei onneksi käynyt.

Jos lähdetään loogisesti päästä liikenteelle, niin peruukin kanssa tuli ekaa kertaa kokeiltua talkin kanssa leikkimistä, sillä tuo oli alun alkujaan hippasen kiiltävämpi kuin olisi suonut. Ripottelin talkkia lähinnä päälaelle ja otsiksen puolelle, sillä pituuksissa se kiilto ei häiritse ihan niin paljoa. Hyvinhän tuo toimikin, teki peruukista heti vähemmän muovisen näköisen, ja kiillon hävitessä ilme muuttui myös hippasen vaaleammaksi, joka oli myöskin toivottu asia. Ostin kanssa vihdoinkin hiussakset (normaalit ja ohennussakset), ja kyllä kelpasi niillä peruukkia leikellä. Ohennussaksien kanssa pelleilyä saan tosin vielä vähän harjoitella, että oppisin nätimmin riipaisemaan oikean määrän kuitua irti, sillä sen kanssa tahtoi mennä niin, että joko sitä irtosi liikaa tai ei melkein yhtään.

Itse puvun puolelta sitten. Ehkä jännin juttu oli se, että vuoritin ekaa kertaa. Ei se ehkä mennyt ihan oppikirjan mukaan, mutta ihan siistiltä näyttää kuitenkin, ja vuori hoitaa hommansa ryhdittäjänä ja läpinäkyvyyden blokkaajana ilman sen kummempia kommervenkkejä. Vuoritin sekä tuon lärpäkepuvun että shortsit, aluspaitaan en kokenut tuota niin tarpeelliseksi (=en jaksanut).

Shortsien kohdalla uusi juttu oli myös kaavojen piirtäminen valmiista vaatteesta. Ei ole tullut missään vaiheessa tarvittua tuota tekotapaa muuten, mutta noita shortseja suunnitellessani tajusin ettei kaavakirjasta löydy tarpeeksi helposti modattavia kaavoja niitä varten, ja kaapista löytyi about oikeanmalliset shortsit valmiina, joten houkutus voitti. Ihan hyvin tuo itseasiassa onnistuikin, vaikkakin hajoilin niiden kaavojen hassuudelle vähän, vaikkei niissä ehkä mitään niin hauskaa ollutkaan, muoto vaan näytti niin mielenkiintoiselta. :D En muuten kamalasti pidä housujen tekemisestä, mutta näitä tehdessä tuli sellainen fiilis, että eihän tämä nyt niin kamalaa olekaan. Ei sillä että niitä housuja tarvitsisi kovasti tehdä, kun jostain kumman syystä hahmot joita tahdon cossata tuppaavat olemaan housuttomia hameväkeä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Viimeinen uusi juttu oli bootcoverien teko. Voisiko sanoa etten exactly rakastanut sitä hommaa. Lyhyemmät coverit olisivat olleet ehkä vähän aloittelijaystävällisemmät, mutta tottahan toki tarvitsin kengät, joiden varret yltävät puoleenreiteen asti. Yllätyin kyllä siitä, etten tässäkään kohdassa feilannut kovin suuresti, mitä nyt kerran ompelin kappaleet yhteen väärinpäin jne, mutta kyllä se oli kuitenkin varsinaista säätöä ja venkslausta että nuo valmiiksi asti sain. Ärsyttävin kohta oli se ensimmäinen, kun piti koittaa tökkiä kangas nuppineulojen kanssa jalkaan kiinni ja sitten vielä saada piirrettyä suhtkoht järkevät rajat siitä, ja voin kyllä sanoa etten olisi selvinnyt siitä ilman auttavaa kättä, joten onneksi sellainen oli tarjolla.

Höpsöin juttu mitä tein oli ehkä se, että liimasin coverin kenkään erikeepperillä. Aloitin kyllä kontaktiliimalla, mutta se on niin ärsyttävää tavaraa kaikinpuolin, että päädyin siirtymään erikeepperiin omien hermojeni vuoksi. Kyllähän nuo nyt kasassa pysyivät, eivätkä kummemmin liuonneet irti, mutta eipä niillä missään kinoksissa pompittukaan. Olisin kyllä halunnut kinoksiin pomppimaan koska kivoja lumisia kuvia asdfg, mutta ei kuvaajaa, ei vilustumista. :'D

Näiden lisäksi leikin myös ensimmäistä kertaa tekonahan kanssa, mutta se ei pitänyt sisällään muuta kuin suorien kaistaleiden leikkelemistä vöitä varten, joten eipä siitä kummempaa oppimiskokemusta syntynyt. Kaikenkaikkiaan olen pukuun ihan tyytyväinen, vaikka korjattavaa ja nillitettävää löytyy toki aina, mm. siitä, miten nuo kegänvarret eivät millään pysy ylhäällä jne. mutta tekemällähän kaiken oppii, ja feilaamiseen ei kuole.

Pakkasenpureman jälkimainingit

Näin viikon toipumisen jälkeen on hyvä kirjoitella coniraporttia. :D

Niinpä meni vuoden ensimmäinen coni, ja ihan hauskat fiilikset siitä jäi, vaikkakaan sää ei, kiitos vuodenajan, tosiaan ollut se suotuisin. Paleltua tuli tosin onneksi suurimmaksi osaksi vain matkat autolle, ja autolta pois, kun sillä taittuivat nuo matkat paikasta toiseen. Varoitan kuvattomuudesta, ei kummemmin photoshootattu tai mitään kun en saanut tuota toista immeistä innostumaan kameran toisella puolella pomppimisesta, enkä itsekään kovemmin kuvannut mitään.

Lähdimme Lahteen tapamme mukaan perjantaina, ettei lauantaina tulisi turhan kiirus. Perjantaipäivä menikin lähinnä siihen että pakkailtiin tavarat mukaan ja tein cossiin vielä muutaman pikkujutun. Onneksi tuona päivänä ei ollut koulua, joten minkäänlaista hätäilyä ja panikointia ei tarvinnut harrastaa, vaan sai tehdä asiat rauhassa. Tarkoituksenamme oli olla Lahden päässä joskus neljän aikoihin iltapäivällä, joten lähdimme matkaan, ajelimme eteenpäin puoli tuntia ... kunnes tajusin että VOI PRKL meidän rannekkeet! Oikeasti, se fiilis ja henkisen facepalmauksen määrä sen tajutessani oli ihan sanoinkuvaamaton. :D Jouduimme siis kääntymään takaisin hakemaan nuo unohtuneet pirulaiset kotoa, ja lisäaikaa tästä lenkistä tuli tunti. Onneksi kuitenkin tajusin sen ennen kuin oltiin Lahdessa asti, jos se olisi huomattu vasta coniaamuna niin olisi fiilikset ollut enemmän kuin tuskaiset.

Steins;Gate ♥

Majoituttiin Kauppahotelli Grandissa, johon varattiin huone oikeastaan jo silloin kun omppuhotellihuoneita olisi ollut vielä jäljellä, mutta jotenkin se ei vaan inspannut, josta nyt jälkikäteen noista sotkuista lukiessa olen ihan iloinen. Toivotaan ettei conit enää varaa noita hotelleja kokonaan itselleen, jos muuten toimiva systeemi menee solmuun siitä. Ollaan kuitenkin tuossakin nimenomaisessa omenahotellissa sekä kahdessa muussa majoittauduttu, jolloin homma on toiminut nätisti, eikä ongelmia ole ollut.

Grandi puolestaan oli ihan mukava paikka, vaikkakin miinuksia tuo saa muutaman. Suurimpana juttuna se, että meidän huone oli ihan pirun kylmä. Patteri oli kyllä täysillä jne, mutta ikkunan tiivisteet vähän kusi, joten sieltä tuli viileää ilmaa sisään - esimerkiksi suihkusta tullessa tuli fiilis kun olisi hypännyt lumihankeen. Ja siis oikeasti, kuka fagotti on keksinyt ne henkarit joita ei saa irti tangosta, mutta joiden kannattelevan osan saa irti? Epäkäytännöllistä to the max, kun takkiakaan ei saa laitettua henkariin ilman että koko viritelmä tipahtaa sata kertaa alas. Tuskin ketään niiden henkarien pölliminen niin paljoa kiinnostaa. Noin muuten huone oli ihan viihtyisä, hotellin aamiainen makoisa, ja henkilökunta mukavan ystävällistä, joten yleiskuva jäi positiivisen puolelle.

Itse conista sitten. Lauantaina tulimme paikalle senverran myöhässä, ettei ihan ehditty avajaisiin, joten alkupäivä meni lähinnä hengaillessa ympäriinsä, ensimmäisenä ohjelmanumerona oli tarkoitus käydä katsomassa Pantsupaneeli, mutta koska se täyttyi tylysti ihan nenän edestä (aka jäljellä oli vaan hajapaikkoja), niin päädyttiin katsomaan luentoa  Gyaboo, teetä ja joskus musiikkiakin - katsaus musiikkianimeen, joka osoittautui oikein viihdyttäväksi ohjelmanumeroksi, josta jäi käteen muutama sarja jotka katsastaa joskus lähitulevaisuudessa. Erityisesti videoklipit eri sarjoista olivat hauskaa katsottavaa. Luennon jälkeen suuntasin kohti Susilavaa, jonka edessä oli tarkoitus tavata Desuconin Madoka-ryhmämme jäseniä ja höpötellä mm. mahdollisesta esityksestä. En olekaan tuosta vielä täällä blogin puolella maininnut, mutta Homuraa olisi siis tarkoitus tuolloin cossata. Höpöteltiin siinä nurkassa istuskellen vähän päälle tunti, jonka jälkeen erkanimme taas omille teillemme.

Homura on siis kuvassa toinen oikealta, jos joltain on tämä mennyt ohi.

Toisena ohjelmana jonka katsastimme oli tietenkin Hall Cosplayn lavaosuus, johon saimme kohtuullisen hyvät paikat viidennestä rivistä. Eipä tuosta ole sen kummempia sanomisia oikeastaan, hienoja pukuja oli, kuten kisoissa yleensäkin. Päivän viimeisenä ohjelmanumerona käytiin katsomassa vielä luento Taikatyttöjä, labratakkeja ja pingviinejä: animevuoden 2011 tarjonta cosplaylle, ja täytyy sanoa että ohjelmanumero oli odottamisen arvoinen. Asiansa osaavaa luennoitsijaa kuuntelee aina mielellään, etenkin hahmovalinnoista oli hauska kuulla mielipidettä, ja nuo anime-esimerkit onnistuivat tavoitteessaan "katsokaa lisää animea": aloin mm. vihdoin katsomaan sitä pingviinirumpua, joka on katsomisjonossa kököttänyt jo jonkin aikaa. Enkä toki myönnä löytäneeni siitä jo yhden hahmon cosplaylistoilleni köh. Ilta- ja yöohjelmasta en osaa sen kummemmin sanoa, ei tullut katsastettua tälläkään kertaa, vaikka olisi hieman ehkä kiinnostanut. Ehkä sitten joku kerta.

Sunnuntai lähti käyntiin sen huomaamisella, että Grandin yöpyjämäärä oli maagisesti lisääntynyt edellisen yön aikana, aamiaisella kun oli huomattavasti enemmän porukkaa kuin lauantaina, ja ehkä 90% porukasta olikin desuilijoita. Lähdettiin liikkeelle aika myöhään kaikenmaailman pakkaamishärdellin vuoksi, joten missattiin pieni osa luennosta Proppien 101, johon ensimmäisenä suuntasimme. Luennolta jäi muutamia uusia juttuja takataskuun proppien tekoa varten kun itse en ole pahemmin tuota puolta koskaan päässyt ihmettelemään. Into on kyllä kova, mutta cossaamillani hahmoilla ei vaan ole sattunut olemaan kummempia proppeja, johon tulee muutos tänä vuonna mm. niiden Sethin haarukoiden muodossa. Tekniikoista oli kivaa kuulla lisää, kun  esimerkiksi drybrushauksesta olen kuullut moneen otteeseen, mutta luennolla sain vihdoin varmuuden siihen, miten se käytännössä toimii. Myös yksi materiaali oli jäävinään mieleen, mutta toki onnistuin unohtamaan sen jo.. Pitäisi varmaan alkaa pitää koulumaisesti jonkinmoista vihkoa mukana coneissakin, jotta voisi kirjoitella ylös asioita jotka tahtoo muistaa/muuta mielenkiintoista, niin kaikki ei unohtuisi heti.

Luento jäi vähän lyhyemmäksi kuin sille varattu aika, joten ehdimme katsella Yöcosplaypajan mielikuvituksellisten pukujen näytöksen, josta tuli sellainen fiilis että tuotakin olisi kiva kokeilla joskus. :D Jos jaksaisi joku kerta pienen palan yöstään lohkaista psykedeeliselle puvunteolle, ja katsoa mitä siinä ajassa saa aikaan. Sunnuntain ohjelmissa oli monta sellaista, joihin osallistuminen olisi kiinnostanut, joista ehkä päällimmäinen oli Cosplayesityspaja, johon en kuitenkaan sitten päätynyt, koska syödäkin piti jossain välissä, ja Pokémonluento oli sen päällä, vaikkakaan ei sinnekään sitten edes päästy. Tuo cosplayesityspaja on kyllä ideana niin kiva, että voisi toivoa sen löytyvän vielä jostain tulevasta tapahtumasta. Itse kun tahtoisin joku päivä sitä kisassa tai näytöksessä pyörähtämistä päästä kokeilemaan, mutta pieni kammotus lavaa kohtaan hieman jarruttelee asiaa. Sinänsä esiintymisessä ei ole mitään niin kamalaa, olen vaan silläkin alueella aika kokematon ja sitä kautta hieman epävarma, joten harjoitus olisi vain hyväksi.

Viimeisenä varsinaisena ohjelmana kurkattiin vielä Cosplay-kisojen tuomarit, nuo lapsia syövät demonit -paneeli, joka oli simppelisti sanottuna hieno. Vähän samalla tavalla kuin tuossa esityspajakin, tämäkin oli ohjelmanumero joka hieman madalsi kynnystä lähteä joskus kisaan, koska ihmisiähän ne tuomaritkin on, eikä ne ehkä syökään ketään. Oli myös kivaa kuulla tuomaroinnista yleensäkin, ja vähän kurkkia sinne tuomarointiverhon taakse, koska eihän nuo asiat tuomarointiin liittyen ymmärrettävästi kamalan selviä ole, kun en kisaajankaan roolissa koskaan ole ollut. Myös yleisön aktiivisuus oli ihailtavaa, sillä sehän paneelien idea onkin, että yleisökin pääsee osallistumaan keskusteluun, ja elävöittäähän se ohjelmaa, kun myös muut ovat äänessä kuin varsinaiset puhujat.

Viimeisenä juttuna olivat tietenkin vielä Päättäjäiset joissa tuli taas vähän lisäkipinää uusien juttujen kokeilemiseen, hhahah, huomaan taas olevani harvinaisen innostunut kaikesta. :'D Tarkoitan siis tässä sitä, kun nuo ulkomaisten conien edustajat kävivät mainostamassa tapahtumiaan lavalla. Ollaan suunniteltu jo jonkinaikaa sitä, että olisi hauskaa käydä muidenkin maiden coneissa kuin vain Suomen, ja saavutettavuutensa vuoksi tuo Ruotsi on ymmärrettävästi kärjessä siinä. Pääsisipä tekemään siellä jotain muutakin kuin hillumaan risteilyturistina Tukholmassa, jota en tosin ole tehnyt kuin sen kaksi kertaa, mutta se riitti jo puuduttamaan. Kun ei tuo Tukholman keskusta nyt noin pääpiirteissään niin kovin kummoisempi ole kuin Helsinkikään, vaikkakin hienoja paikkoja/nähtävyyksiä sieltä kyllä löytyy, sitä ei käy kieltäminen.  Mutta se siitä, katsotaan milloin suunnitelmat toteutuvat.

Raaargh kääntynyt hiha + maksimaalinen kuvanlaatu

Vielä noin yleisesti conista ja cosplaysta, itse cossasin siis suurimman osan conista Code Geassin C.C'tä, joka oli pukuna ihan mukava päällä, jos ei lasketa kenkiä, joissa päkiän alla ei ollut minkäänlaista platformia, joka korkean koron kanssa teki niistä hippasen epämukavat jalassa. Ja vähän oma numeronsa oli myös peruukki, jossa ei ollut muuten mitään vikaa, ennenkuin lauantai-iltana matkalla hotellille päätä alkoi jomotella hieman, ja huomasinkin että peruukin etureuna oli painanut hiusrajaan sellaisen kauniin punaisen railon, joka ihan for realz näytti aika skeeriltä.. Sen häviämiseenkin meni se muutama päivä. En kyllä ole varma miten se edes pääsi muodostumaan, sillä peruukki ei ollut mitenkään erityisen kireällä tai muutakaan, varmaan se vaan johtui siitä etummaisen nauhan ohuudesta. Noin yleisesti puvusta ja sen tekoprosessista voisin kirjoitella vaikka oman postauksensa, sillä tuossa oli muutamiakin asioita joita kokeilin ensimmäistä kertaa.

C.C'n lisäksi mukana oli rennompi puku, eli Haruhi Suzumiya leffasta The disappearance of Haruhi Suzumiya ( ♥!). Puku oli tosin hieman puutteellinen, sillä minulla ei ollut cossiin takkia, mutta tarkoituksena olikin vaan lähinnä päästä vaihtamaan mukavammat vaatteet päälle, ja tuo kauluspaita + vekkihame oli ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kyllä aika moni ehti kuvaakin pyytämään siinä lyhyehkössä ajassa mitä tuossa puvussa paikalla pyörin. Itselläni ei tosin nyt tähän hätään ole kuvia puvusta, mutta ehkä niitäkin seuraa vielä, ehkä sitten kun olen sen takinkin saanut tuohon tehtyä. Raidasin nimittäin lauantaina syöntireissulla Lahden UFFin jossa oli euron päivät, ja hamstrasin sieltä pari jakkua, joita pitää vain hieman muokata istuvammiksi ja lyhyemmiksi.

Seuraavaa conia odotellessa, näillä näkymin se on Chibicon 25.2. :)