Cossien sijaan hieman stressiä tuottaa coni noin muuten, sillä joudun tällä kertaa lähtemään Lahteen yksin. Sinäänsä ihan okei, Lahti ei ole maailman pelottavin paikka ja tiedän kyllä ihmisiä joita voin koittaa bongailla conissa, mutta toivon todella etten päädy pingviiniin tapaani olemaan yksin koko tapahtuman ajaksi, sillä olen yllättävän seurallinen ihminen, jota ei välttämättä aina ujosteluni vuoksi huomaa. Conipaikalla olemisen lisäksi stressaa se, että minulla on koko omppuhotellihuone käytössäni, hui. Olisi ihan kivaa jos saisin vielä jonkun seurakseni tuonne, sillä ainakin viimekäynnillä huone oli aivan valtava, ja uskon että pienimuotoinen paranoia ja ennenkaikkea tylsyys iskee jos saan asuttaa huonetta yksinäni + olen aika varma että eksyn matkalla conipaikalle jos en stikkaa itseäni jonkin random-porukan kannoille. :'D Mutta eiköhän tästä selvitä, uskon että Desusta tulee aika mahtis!
Mutta se siitä. Nyt, ottakaa vähän wippikuvia!
 |
| ???? |
Sain laatikollisen kukkakaalia cosseja varten eikun mitä. Kangastukulla on tapana lähettää nuo kankaansa aika jännissä laatikoissa, ja voin sanoa että repesin ääneen kun sain tuon laatikon käteeni lähi-valintatalossa. Kyllä sieltä kuitenkin ihan kangasta löytyi, vaikkakin pienoinen kukkakaalikuuri ennen conia voisi tehdä hyvääkin. Tykkään kyllä Kangastukusta kankaiden ostopaikkana, sillä hinnat ovat esimerkiksi Eurokankaaseen verrattuna kohtuullisen halvat, ja ainakin nuo kankaat mitä itse olen tuolta tilannut ovat olleet juuri sitä mitä odotinkin, eikä laadussa ole ollut valitettavaa.
Kangastukun kankaiden lisäksi kiitän onneani siitä, että nuo Aradian paita- ja housukankaat löytyivät molemmat kirpputorilta, todella edullisesti. Paidan kangas taisi maksaa 2€, ja housujen 3€, jos oikein muistan, ja nuo ovat juuri semmoiset mitä kyseisiä vaatekappaleita varten olin ajatellutkin. Lucky me! Olin itseasiassa vähällä dumpata koko cossin jonnekin hamaan tulevaisuuteen, koska uusina nuo kankaat olisivat maksaneet sen verran, ettei kukkaroni olisi kovinkaan kamalasti kiittänyt minua.
 | |
| Välisovitus, ja repeäminen sille kuinka pikkumyyltä näytin. :'D |
 |
| Roikkolahje, sekin on löytänyt muotonsa, ja tulee vielä löytämään paikkansakin sukan alta. |
Puku kokonaisuudessaan on lähes valmis, kokonaisuudesta puuttuu enää huppu, paidan printti ja siipien kangasosan kiinnitys, joista viimeistä en odota kovin innolla, josko näin sanoisin. Tätä operaatiota varten pitää hankkia kuumaliimapyssy, sillä -le gasp- en omista sellaista vielä! Sanon puolustuksekseni vain että peruskoulun kuviksentunnit eivät jättäneet kuumaliiman kanssa leikkimisestä kovin ruusuisia muistoja, joten en ole kamalasti ikävöinyt tuota kapistusta. Olen taiteillut siipiä varten rungon rautalangasta, mutta jotenkin tuntui ettei tuosta saa otettua kovin fiksua kuvaa mitenkään, joten alla sellainen vähemmän fiksu versio. Ignooratkaa kaunis naamasmudge, kaulajänteistänikin voinee päätellä että ilmeeni oli aika velmu. :,D
 |
| Työkalut! (Näiden asetteleminen ja kuvaaminen oli harvinaisen hauskaa.) |
 |
| Herp derp ja kuvakin on melkein suorassa |
Sarvetkin saivat uusinnan, sillä en ollut yhtään tyytyväinen ensimmäiseen yritelmään. Tämä versio on se joka saa nähdä päivänvalon, nyt nuo ovat reilusti paksummat, ja helpommat kiinnittää hiuspantaan, johon ne tulevat löytämään tiensä kunhan löydän sen hiuspannan vielä siitä piilosta mihin se on itsensä lurkkinut.
 | |||
| Kyllä sitä sarviakin pitää sovittaa. 0u0 |
 |
| Lähdekuva |
Tein nuo muuten samalla tavalla kuin ensimmäisetkin, mutta sen sijaan että olisin laittanut rautalankaa tukirangaksi tiukasti yhteenkieputettuna, tein siitä tälläkertaa spiraalimaisen rungon, jonka taivuttelu oikeaan muotoonsa oli kyllä rutkasti ärsyttävämpää, mutta lopputulos kyllä näyttää että se kannatti. Foliotakaan ei tarvinnut käyttää niin äärimmäisiä määriä tällä kertaa. Tämän lisäksi päädyin käyttämään FimoAir -kevytmassaa päällystämiseen, jotteivat nuo sarvet painaisi ihan tonnia, ja voin sanoa että suosittelen kyseistä ainesta! Todella mukavaa työstettävää, riittoisaa, ja kuivuttuaan todella kevyttä ja helposti hiottavissa.
 |
| Hhaha, näyttää kuin jonkun sarvekkaan varjo heijastuisi sarvien ylle. |
Aradian lisäksi myös Homura edistyy, joskin tästä prosessista on vähemmän kuvia. Puvusta on nyt täysin valmiina vasta hame, mutta takki on kovasti valmistumaanpäin, ja kilpikin lähinnä viimeistelyä vaille. Kilven teko oli hauskaa, sillä sain tapani mukaan inspiraation siihen keskellä yötä, jonka voi ehkä havaita älynväläysten määrästä. Käytin mm. ympyräisen muodon saavuttamiseen mallina pientä wokkipannua, sillä siitä tuli about sopivan kokoinen pyörylä.
 |
| Ääri-häiritsevää kun nuo pienempien ympyröiden kaari-asiat ovat väärinpäin. |
 |
| Innovatiiviset tekotavat kunniaan! |
Pohjana siis toimii pahvi, jonka päälle liimasin samankokoisen softispalan. Noita pitkulaisia muotoja varten puolestaan päädyin käyttämään rautalankaa kahdessa paksuudessa (0.7mm ja 1,5mm), joka toimi muuten varsin hyvin, mutta se liimaamisvaihe ei ollut ehkä hauskin. Tuo rautalanka kun on niin kapeaa ja sileää ettei sen tarttumispinta-ala alla olevaan softikseen ole kovin suuri, joten liiman kanssa sai vähän säätää. Tuon jälkeen vuorossa oli mm. maalaaminen, josta nyt ei kummempia kuvia ole.
Hameen teko oli kivaa, sillä koen vekkihameiden väsäämisen suhtkoht rentouttavaksi puuhaksi, onhan se mukavan yksinkertaista ja helppoa puuhaa. Tähän tosin voi vaikuttaa myös se fakta, että noita hamosia on tullut tehtyä jo aika monta, joten rutiini on aika hyvin päässyt muodostumaan. Tästä huolimatta en ole mitenkään salamannopea vekkihameenväsääjä, sillä ainakin itse preferoin sitä, että teen asiat huolella ja rauhassa, enkä juosten kusten, lopputuloksesta tulee lähes aina parempi näin.
 |
| Ihanan vääristyneet värit, tuo röyhelö ei ole oikeasti ihan noin keltainen. |
Tykkään mm. ommella vekkien päälle pienet ~5cm pitkät pystysuorat tikkaukset, sillä ne saavat vekit pysymään nätimmin paikallaan. Noilla vekeillä kun on tapana aueta aika paljon, ja törröttää vähän suuntaan jos toiseenkin vaikka niitä silittäisi miten hartaasti. Joka tosin voi olla toivottukin efekti, mutta tässä tapauksessa se ei ollut sitä.
Nyt jatkukoon ompelu. Loppukevennykseksi vielä hyvin random kuva tuolini jaloista, ompelin sille sukat!
 |
| Noiden jalkojen päässä olevat tassut tuppasivat raapimaan lattiaa liikaa.. Problem solved! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti