Kenkä

Luova otsikointi on luovaa. Lupailin Animeconin jälkeen että jonkinlaista wippipostausta kirjoittaisin, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ompelujutuissa ei ollut taaskaan mitään niin kovin ihmeellistä, joten keskityn enemmän noihin muihin yksityiskohtiin, vaikkakin tuntuu että nekin meni tosi peruskaavalla, mutta hei, joskus toisen basicjuttu on toiselle uusi juttu! 

Ensinnäkin, sille joka keksi nuo tuollaiset paketit: fuck you ja niin edelleen ♥. En ole tainnut vielä kertaakaan saada avattua tuollaista ilman edes pientä ketutusta ja sormikuolemia. Muistan hyvin jo silloin joskus pikkulapsena kun sai jonkun uuden lelun ja se oli tuommoisessa pakkauksessa, itkuhan siinä vaan meinasi tulla kun ei meinannut millään saada sitä sieltä hapettomasta vankilastaan ulos. :,D Mutta takaisin asiaan.

Nian kengiksi tarkoitetut popot kokivat aikamoisen muodonmuutoksen. Koska olen liian innoissani aina kun aloitan jotain, en tietenkään muistanut ottaa lähtöpisteestä kuvaa, mutta yksinkertaisuudessaan: nuo kengät olivat mustat, ja jalkapöydän yli meni about 5cm leveä remmi, jonka raa'asti revin ja näpelöin irti. Maalasin kengät tuttuun tapaan akryylimaaleilla, ja kerroksia tuli yhteen kenkään joku viitisen kappaletta, jotta väri olisi omaan silmääni totaalisen peittävä.

Maalailun jälkeen oli aika liimailla nuo yksityiskohdat paikoilleen. Kuten kuvasta huomaa, ehdin taas kiinnittää yhden osan jo ennen kuvan ottoa, koska ei sitä kameraa nyt vaan voi muistaa. Seuraavaksi liimasin kantapään kohdalle tuon pienen punaisen lenkki-asian, jonka funktio on pitää nilkkaremmi paikallaan. Sen jälkeen asettelin kantapään sisäpuolelle nuo ylimmäiset punaisen ja keltaisen softiksenpalan, sillä kengät olivat itselleni hitusen verran liian isot, enkä tahtonut niiden lonksuvan jalassa. Ne toimittivat kyllä tehtävänsä tiivistäjänä varsin hyvin. Viimeiseksi liimailin tietenkin vielä nuo kuvassa alimpana sijaitsevat fimokoristeet paikoilleen valkoisen liuskan päälle.

Valmis!

Kasaanliimailun jälkeen lisäsin kenkiin vielä pohjalliset, jotta istuvuus parantuisi lisää, ja kantapään alle jäävät softiskerrokset eivät painaisi jalkapohjaan ärsyttävästi. Näillä metodeilla onnistuin saamaan kengistä varsin passelin kokoiset omiin jalkoihini, eivätkä ne hanganneet ja lonksahdelleet jalassa joka askeleella.

Blingblingiä ja katu-uskottava heppavihko

Vyökin oli aikalailla samoja materiaaleja: pohjan vyö-osa + nuo pienet pystypalkit ovat softista, ja ympyrä-asiat fimoa. Fimo-osat ovat lakattu, siksi ne kiiltävät noin hauskasti. Jokin harakka minussa kokee suurta vetoa tuohon herkulliseen kiiltoon, ja näyttäväthän nuo paljon enemmän jalokiviltä tms lakattuina kuin lakkaamattomina, ja kaikenmaailman pienet sormenjäljet häipyvät kiillon alle aika hyvin piiloon, vertailukuva. Olisi kyllä hotsittanut enemmän kuin vähän päästä testailemaan korukivien valamista hartsista, mutta lopulta rahapussi sanoi ei suunnitelmilleni. Ehkä ensi kerralla sitten kun johonkin moisia tarvitsen.

Ompeluhommissakaan ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä. Käytin perus yläosan kaavaa, jota helmaa pidensin hieman, ja kaula-aukkoa pienensin. Ja kuten huomaa, teen tuollaiset pikkumuutokset vaan suoraan kankaalle, ja suurimmilta osin vapaalla kädellä. Tähän mennessä se on toiminut varsin hyvin. Yläosan kaavan lisäksi käytössä oli kaava mekon sivulärpäkkeisiin, joka näkyykin tuossa oikeassa yläreunassa. Haastavimat kohdat koituivat oikeastaan vain vuorituksesta, joka ei sekään ollut mitenkään kovin kummoinen homma näin yksinkertaiseen vaatekappaleeseen tehtynä. Puvun vanha hame kelpasi käyttöön uudelleen, pienen kaventelun jälkeen, joten sitä ei tarvinnut alusta asti väkertää. Täytyy kyllä sanoa että ihmettelen suuresti mihin ne sentit ovat minusta hävinneet, sillä en itse mitään suurempaa muutosta itsessäni näe. :D

Joitain pieniä kohtia puvusta olisi ehkä voinut tehdä toisinkin, mutta kaikenkaikkiaan olen kyllä ainakin toistaiseksi varsin tyytyväinen. Katsotaan josko saan puvusta vielä kuviakin jossain vaiheessa, niin näkyisi se lopputulos ja kokonaisuus, vaikka eipä tuo nyt loppujenlopuksi paljoa siitä vanhasta eroakaan. Kuvat on kuitenkin aina ihan kiva juttu.

Wippimateriaalia olisi vielä Aradian puoleltakin, mutta en nyt tähän postaukseen viitsi änkeä enempää, joten taitaapa tuokin puku saada oman postauksensa joko ennen tai jälkeen Traconin. Sormet ristiin nyt että saan vihdoin tuon ketkun puvun otettua mukaan. :D Toistakin Traconin cossia tuli aloiteltua, mutta se lievästi sanottuna tyssäsi asiaan nimeltä peruukki. Mutta siitä lisää seuraavassa seuraavassa jaksossa ja niin edelleen.